8.lk köksäntunti: Vatruskat ja mustikkakukko eli rättänä

8. luokkalaisten kanssa perehdytään suomalaiseen ruokakulttuuriin. Tunnilla vertailtiin läntisen ja itäisen ruokakulttuurien eroja.

Suomessa on kolme ruokakulttuurialuetta: läntinen, itäinen ja pohjoinen

Itä- ja länsisuomalaiset keittiöt olivat aikaisemmin hyvin erilaisia. Länsi-Suomessa ruokia valmistettiin pääasiassa keittämällä, ja arjen leipä oli kuivaa hapanleipää, jota leivottiin vain kaksi kertaa vuodessa. Leipä säilytettiin vartaissa katon rajassa tai erityisessä leipäaitassa.

Lännen ruokakulttuurin vaikutukset näkyvät nykyisin mm. kalojen suolaamisessa sekä oluen ja juuston valmistuksessa. Ruotsista tulleita ruokalajeja on runsaasti, kuten hernekeitto, pannukakut, lihapullat ja laskiaispullat.

Piirakkakulttuuri on idässä rikasta. Karjalanpiirakoista on tullut koko Suomen herkku.

Itä-Suomessa taas leipää valmistettiin viikoittain, ja uuneissa kypsytettiin leivän lisäksi erilaisia laatikoita, patoja, piirakoita ja kukkoja.

Hapattaminen oli suosittu ruoanvalmistusmenetelmä, jota hyödynnettiin myös leivonnassa. Idästä peräisin olevia ruokia ovat muun muassa hapanleipä, sienet, rahka sekä perinteinen pääsiäistarjoilu, johon kuuluvat karjalanpaisti ja -piirakat. Nimenomaan itäiset vaikutteet tekevät Suomen ruokakulttuurista ainutlaatuisen verrattuna muihin Pohjoismaihin.

Karjalanpaisti eli lihapotti on itäsuomalainen perinneruoka.

Erilaiset luonnonolosuhteet

Itä- ja länsisuomalaisen keittiön eroavaisuudet johtuvat myös alueiden erilaisia luonnonolosuhteita ja kulttuurihistoriasta. Lännessä meren läheisyys on vaikuttanut kalastuksen ja merenelävien käyttöön, kun taas idässä metsät ja järvet ovat tarjonneet runsaasti sieniä, marjoja ja riistaa. Itä-Suomessa perinteiset ruoat, kuten karjalanpiirakat, ovat saaneet vaikutteita venäläisestä keittiöstä, mikä on rikastuttanut alueen ruokaperinteitä.

Pohjoisessa Suomessa on myös aivan oma ruokakulttuurinsa, johtuen luonnonolosuhteista.

Vatruskat ovat itäsuomalaisia ”munariisipasteijoita”. Vatruska on perunapohjainen piiras, joka voidaan täyttää ilomantsilaisittain irtonaisella riisitäytteellä, karjalaiseen malliin puuroutuvalla riisillä tai Laatokan-Karjalan tapaan mannapuurolla.

Muita itäisiä piirakoita ovat sultsinat, supikkaat ja karjalanpiirakat.

Vatruskat muistuttavat munariisipasteijoita.

Kun vatruskoiden leivontaan ryhtyy ensimmäistä kertaa, kannattaa varautua siihen, että taikina on tarttuvaa. Jauhoja saa käyttää reilusti, mutta niitä kannattaa sutia pois ennen uuniin laittamista. Myös käsien öljyäminen voi auttaa.

VATRUSKAT

16 kappaletta

Kuoritaikina:

6 dl vettä

2 dl  perunasosejauhetta

2 mm suolaa

3-4 dl vehnäjauhoja

Täyte:

6 dl vettä

1 1/2 dl puuroutuvaa riisiä

1/2 tl suolaa

50 g voita tai margariinia

4 kananmunaa

Voiteluun paistamisen jälkeen:

50 g voita tai margariinia

Kuoritaikinassa on perunasosetta, vehnäjauhoja ka suolaa.

Kuoritaikinan valmistus:

Kiehauta vesi pienessä kattilassa ja lisää perunasosejauhe.
Jäähdytä.

Sekoita jäähtyneeseen perunasoseeseen suola ja vehnajauhoja niin palion, että taikinasta tulee kiinteä, mutta pehmeä. TAIKINA TARTTUU KÄSIIN, joten käytä leivontapöydällä reippaasti jauhoja

Täytteessä on puuroutuvaa riisiä, keitettyjä munia ja voita.

Täytteen valmistus:

Kiehauta vesi pienessä kattilassa ja lisää riisit. Anna riisien kiehua , kunnes ne ovat imeneet kaiken veden (noin 20 minuuttia). Mausta riisi rasvalla ja suolalla.

Keitä neljä kananmunaa kovaksi, noin 10 minuuttia. Jäähdytä ja hienonna kanamunat haarukalla. Sekoita risin joukkoon.

Tee taikinasta 1/2 cm paksuisia, pyöreitä piirakkakuoria.

Vatruskoiden muotoilu

Pane uni kuumenemaan 250 asteeseen.

Kaada kuoritaikina jauhotetulle pöydälle, tee
taikinasta kaksi tankoa ja jaa ne 8 osaan. Pyöritä palat palloiksi ja litistä kakkaroiksi. Taputtele kakkarat käsin tai kauli piirakkapulikalla pöreiksi ja noin ½ cm ohuisiksi kuoriksi.

Täytä piirakat ja sulje puolikuuksi.

Levitä noin 1 rkl täytettä kuoren toiselle
puoliskolle ja paina toinen puoli päälle
pasteijoiden tapaan. Ummista reunat haarukalla.

Paista vatruskat unin yläosassa 10-15 minuuttia, kunnes ne ruskistuvat hieman paält. Sulata paistamisen aikana voiteluun
tarvittava rasva.

Voitele kypsät ja kuumat vatruskat
voilla tai margariinilla.

Vatruskojen täytteitä voi muunnella, lisäsin täytteeseen 1 litran pannulla käytettyjä, suolalla ja pippurilla maustettuja suppilovahveroita.

Mustikkakukko eli rättänä on itäsuomalainen mustikkapiirakka. Se on perinteinen herkku, jossa mustikat ovat pääosassa ja taikina on yleensä ohutta ja valmistettu ruisjauhoista. Rättänä on erityisen suosittu kesäisin, kun mustikat ovat kypsiä. Se voidaan tarjoilla esimerkiksi vaniljakastikkeen tai jäätelön kanssa

Mustikkakukko voi valmistaa piirakkavuoista tai annosvuoissa.

MUSTIKKAKUKKO ELI RÄTTÄNÄ

Taikina

2 dl ruisjauhoja

1/2 dl ohrajauhoja

1/2 tl leivinjauhetta

100 g voita tai margariinia 

1/2 dl sokeria

Täyte eli sydän

3 dl (pakaste)mustikoita

½ dl hillosokeria

Pane uni kuumenemaan 200 asteeseen. Voitele univuoka tai pieni piirakkavuoka rasvalla.

Sekoita ruisjauho, ohrajauho ja leivinjauhe keskenään.
Sekoita pehmeä rasva ja sokeri keskenään. Lisaa jauhoseos rasva-sokeriseokseen.

Rättänään voi käyttää muitakin marjoja. Kuvassa mustikoita ja vadelmia.

Levitä ⅔ taikinasta vuokaan ja painele tasaiseksi.

Sekoita täytteen mustikat ja hillosokeri tai sokeri ja perunajauhot keskenään. Levitä vuokaan taikinan päälle.

Ripottele loput taikinasta mustikkatäytteen päälle.

Paista noin 30 minuuttia uunin keskitasossa.

Tarjoa vaniljakastikkeen tai jäätelön kera.

Vinkki: Korvaa täytteessä hillosokeri ½ dI sokeria ja 1 rkl perunajauhoja

SAATAT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ

8.lk köksäntunti seesamikalapuikot ja pestoperunat airfryerissa
Vispipuuro
Perunarieskat airfryerissa