8. lk köksäntunti: Bolognese-kastike ja pastan keittäminen

Pasta bolognese on varmaankin yksi Italian rakastetuimmista ruoista. Sen valmistamista opettelimme 8. luokkalaisten kanssa.

EI MITÄÄN PIKARUOKAA

Ragu on italialainen kastike, joka valmistetaan useimmiten lihasta, tomaateista, kasviksista ja mausteista. Se on erityisesti tunnettu siitä, että sitä kypsennetään pitkään matalalla lämmöllä, jolloin maut pääsevät syvenemään ja liha muuttuu mureaksi. Ragu tarjotaan perinteisesti pastan kanssa, mutta sitä voidaan käyttää myös lasagnessa tai täytettyjen pastojen, kuten raviolien, täytteenä.

MIKÄ ON SOFRITTO?

Sofritto voidaan suomentaa yksinkertaisesti ”pohja” tai ”perusmauste” ruoanlaitossa. Se on hienonnettujen kasvisten sekoitus, kuten sipulin, porkkanan ja sellerin, jotka paistetaan öljyssä tai voissa. Suomen kielessä ei ole tarkkaa käännöstä, mutta termi ”sofritto” käytetään usein sellaisenaan, kun puhutaan italialaisesta keittiöstä.

Sofrittoa käytetään monissa italialaisista resepteissä, erityisesti kastikkeissa, keitoissa ja pataruoissa syventämässä makua.

Sofritto voi vaihdella alueittain ja siihen voidaan lisätä myös muita aineksia, kuten valkosipulia, paprikaa tai yrttejä. Se on tärkeä osa monia italialaisia ruokia, kuten ragù-kastiketta ja muita liharuokia.

Tagliatelle on hyvä pastamuoto bolognese-kastikkeelle.

”Pasta bolognese ei ole mitään pikaruokaa, vaan kastike on sitä herkullisempi mitä kauemmin se saa liedellä muhia. Tämän niksin opin bolognalaisen Diana-ravintolan omistajan yli 80-vuotiaalta mammalta. Niinpä hauduttelen bolognesea aina vähintään kolmisen tuntia. Siksi teen sitä yleensä viikonloppuisin”, kerroin oppilaille. Pitkiin haudutusaikoihin ei köksätuntien puitteissa ole aikaa, joten aloitimme heti ruoanvalmistuksella, jotta saimme kastikkeen muhimaan.

Monille oppilaille oli uutta, että keitetty pasta sekoitetaan kastikkeeseen, jotta se imee makuja ja kastike tarttuu paremmin pastan pintaan. Tämä sitoo ainesosat ja parantaa ruoan makua.

RAGÙ ALLA BOLOGNESE

400 g nauta-sikajauhelihaa
75 g amerikanpekonia
3-4 valkosipulinkynttä
1 sipuli
pala juuriselleriä
1-2 porkkanaa
ripaus mustapippuria
1-2 rkl balsamiviinietikkaa
1 tlk tomaattimurskaa
1/2 lihaliemikuutio
1 rkl sokeria
1 rkl pizzamaustetta tai Provencen yrttiseosta
suolaa
Hienonna kasvikset hyvin hienoksi silpuksi esimerkiksi monitoimikoneen leikkuriterällä. Silppua pekoni.
Paahda pekoni omassa rasvassaan, lisää jauheliha ja anna sen ruskistua. Lisää kasvikset ja kääntele niitä pannulla muutama minuutti. Mausta seos mustapippurilla.
Lisää lämpöä, kaada pannulle 1-2 rkl balsamiviinietikkaa ja anna sen kiehahtaa.
Lisää tomaattimurska, liemikuutio, sokeri ja yrttimausteet.
Hauduta kastiketta mielellään pari tuntia, mutta vähintään puoli tuntia. Tarkista suola.
Tarjoa keitetyn pastan ja pitkään kypsytetyn juustoraasteen, kuten parmesaanin kanssa.

Bolognese-kastikkeen kanssa sopivat erityisesti seuraavat pastamuodot:

Tagliatelle on litteä pasta, joka tarttuu hyvin kastikkeeseen ja saa siitä makua.
Pappardelle, jonka leveämmät nauhat
kestävät raskaan kastikkeen ja tarjoavat hyvän suutuntuman.
Fettuccine, samoin kuin tagliatelle, litteä pasta yhdistyy hyvin lihakastikkeeseen.
Lasagne levyjä käytetään kun valmistetaan lasagnea bolognese-kastikkeella.

Pasta keitetään runsaassa, kiehuvassa ja suolatussa vedessä.

PASTA PARHAIMMILLAAN

Pastan keittämisessä on muutamia tärkeitä asioita, jotka vaikuttavat lopputulokseen:

  1. Käytä runsaasti vettä pastan keittämiseen. Yleinen suositus on noin 1 litra vettä 100 grammaa pastaa kohti. Tämä auttaa pastan kypsymään tasaisesti.
  2. Lisää suolaa veteen ennen pastan lisäämistä. Hyvä nyrkkisääntö on noin 1 ruokalusikallinen suolaa per 1 litra vettä. Suola parantaa pastan makua.
  3. Seuraa pastan pakkauksen keittoaikaa, mutta muista, että voit aina kokeilla pastan kypsyyttä ennen kuin otat sen pois vedestä. Al dente -kypsyys tarkoittaa, että pasta on kypsää, mutta siinä on vielä hieman purutuntumaa.
  4. Kun pasta on kypsää, älä huuhtele sitä kylmällä vedellä, ellei resepti erityisesti vaadi sitä (esimerkiksi salaateissa). Huuhtelu poistaa pastan pinnalta tärkkelystä, joka auttaa kastiketta tarttumaan pastaan.
  5. Ennen kuin valutat pastan, ota talteen hieman keitinvettä. Keitinvettä voidaan käyttää kastikkeen sakeuttamiseen tai makujen yhdistämiseen ruokapannussa.
  6. Lisää pasta suoraan kastikkeeseen, kun se on valmis, sen sijaan että tarjoaisit pastan erikseen. Tämä auttaa pastaa imemään itseensä kastikkeen makuja.
  7. Varo liiallista kypsentämistä, sillä pasta voi muuttua vetiseksi ja menettää rakenteensa. Tarkista pasta muutama minuutti ennen pakkauksen ilmoitettua keittoaikaa.
  8. Erilaiset pastatyypit vaativat erilaisia keittotapoja ja -aikoja. Esimerkiksi tuore pasta kypsyy nopeammin kuin kuiva.
Tuorepasta kypsyy parissa minuutissa.

Italialaiset syövät pastaa perinteisesti tavoilla, jotka korostavat ruoan makua.

Pasta tarjoillaan usein ensimmäisenä ruokalajina (primo piatto) ennen pääruokaa (secondo piatto). Se on tärkeä osa ateriaa.

Kastikkeen määrä on kohtuullinen, jotta pasta voi maistua itselleen. Kastikkeen tulisi täydentää, ei peittää pastan makua.

Al dente: Italialaiset suosivat pastan kypsentämistä ”al dente” -asteeseen, mikä tarkoittaa, että pasta on kypsää mutta säilyttää purutuntuman.

Ei raastettua juustoa jokaiseen annokseen: Juustoa, kuten parmesaania, ei lisätä jokaiseen pastakastikkeeseen. Esimerkiksi merenelävillä tai tomaatilla tehdyn kastikkeen kanssa juustoa ei yleensä käytetä.

Pasta syödään yleensä haarukalla, ja pitkiä pastamuotoja, kuten spagettia, voi kietoa haarukan ympärille. Joissakin tapauksissa käytetään myös lusikkaa avuksi, mutta haarukka on ensisijainen väline.

Pasta-ateriat nautitaan usein perheen tai ystävien kanssa, ja ne ovat tärkeä osa sosiaalista elämää.

SAATAT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ YLÄKOULUN KOTITALOUSTUNTIEN OHJEISTA

Köksänmaikan päiväkirja
Harri Syrjäsen lasagnekeitto
Lihamakaronilaatikko airfryerissa