Glögin historiasta on yhtä monta tarinaa kuin juomassa on makuja. Ensimmäinen tunnettu glögiresepti on noin 2000 vuotta vanha ja se löytyy roomalaisen kulinaristin Apicuksen keittokirjasta.
Maustettu viini kuului eurooppalaisiin juomaperinteisiin jo keskiajalla, jolloin sitä pidettiin terveyttä edistävänä juomana. Lämmitettyä viiniä on nautittu Euroopassa aina 1600-luvulta lähtien, ja alppimaiden asukkaat juovat yhä tänä päivänä suurin piirtein samaa glühweinia. On todennäköistä, että glühweinista juontuvat myös pohjoismaisen glögin juuret.
1800-luvun lopulla Ruotsissa alettiin nauttia kuumaa, maustettua viiniä erityisesti joulun aikaan. Suomeen glögi on rantautunut Ruotsista, ja kielemme glögi-sana tulee ruotsin sanasta glögg. Tämä taas on muotoutunut sanoista glödgat vin, eli hehkuviini.
Glögi saapui Suomeen Ruotsin kautta 1900-luvun alkuvuosina. Ensimmäisenä se levisi länsirannikolle, missä sitä alettiin valmistaa ruotsinkielisten perheiden kodeissa. Erään tarinan mukaan glögi tuli Suomeen erään diplomaatin rouvan tuliaisena, sillä hän oli kovin ihastunut siihen asuessaan Tukholmassa.
Suomessa glögillä ei siis ole erityisen pitkiä perinteitä. Juoma levisi suuren kansan keskuuteen vasta 1960-luvulla.
Valmiita glögimehuja on saatavilla kaupoista runsain määrin, mutta innokkaimmat glögin ystävät valmistavat juomansa itse. Hyvän glögin salaisuus piilee yleensä mausteissa, ja suosituimpia reseptejä saatetaan varjella tarkasti kuin valtiosalaisuustta. Tavallisesti mehun ja alkoholin lisäksi mukaan laitetaan runsaasti jouluisia mausteita kuten kanelia, inkivääriä, kardemummaa ja neilikkaa. Tavallisesti glögi terästetään esimerkiksi puna- tai valkoviinillä, punssilla, konjakilla tai rommilla.
Glögilasiin lusikoidaan yleensä manteleita ja rusinoita, mutta jotkut laittavat lasin pohjalle myös omenakuutioita tai appelsiinin kuorta.
VALKOINEN GLÖGI
1 l omenamehua
pala (2 cm) tuoretta inkivääriä
2 kanelitankoa
5 kokonaista neilikkaa
2 tähtianista
1/2 dl fariinisokeria
1 tl vaniljasokeria
4 dl (alkoholitonta) kuivaa valkoviiniä
Kaada omenamehu kattilaan. Kuori ja leikkaa inkivääri pieniksi paloiksi. Lisää mehun joukkoon inkivääri, kanelitangot, neilikat sekä tähtianikset.
Keitä omenamehua ja mausteita miedolla lämmöllä kannen alla 30 minuuttia. Siivilöi mausteet pois glögin seasta keittämisen jälkeen.
Lisää lopuksi sokeri, vaniljasokeri ja valkoviini. Maista ja lisää tarvittaessa sokeria. Tarjoa perinteisesti manteleiden ja rusinoiden kanssa.
KYLMÄÄ GLÖGIÄ?
Glögin voi nauttia myös kylmänä, esimerkiksi glögistä ja kuohuviinistä tehty tervetuliaisjuoma on mukavan kupliva vaihtoehto kuumalle juomalle. Tai glögistä voi tuunata sangrian tyyppisen juomakannun.
GLÖGISANGRIA
2 1/2 dl glögitiivistettä laimentamattomana
1 plo kuohuviiniä (alkoholitonkin käy)
jäitä
sitruunaviipaleita, kanelitankoja ja pakastemarjoja
Mittaa kannuun glögitiiviste ja kuohuviini. Sekoita varovasti. Lisää jäitä ja viimeistele sitruunaviipaleilla, kanelitangoilla ja marjoilla. Tarjoile heti.
Muista glögejä keittäessäsi
- Jos käytät glögimehutiivistettä, makeuta mehu riittävästi. Glögi on parasta täyteläisenä.
- Pidä glögi riittävän mietona, sillä alkoholi maistuu kuumana voimakkaammin. Mieluummin liian mieto ja herkullinen kuin liian vahva ”halolla päähän” -glögi.
- Alkoholi alkaa haihtua jo alle 80 celsiusasteessa. Jos haluat säilyttää juoman prosentit, alkoholipitoinen glögi ei saa kiehua kuumennettaessa.
- Glögin tulee olla kuumaa, mutta ei polttavan kuumaa. Kielen palaminen ei ole mukavaa edes jouluna.
- Käytä glögin koristelussa kokonaisia manteleita. Mantelirouhe ja mantelilastut tuntuvat suussa lähinnä roskilta.
- Kokeile myös kanelitankoja, tähtianista ja neilikoita koristelussa. Ne lisäävät juoman näyttävyyttä ja antavat samalla glögille lisää makua.
HIMAHELLAN TIINA 