Louhisaaren kartanolinna on ainutlaatuinen barokkiarkkitehtuurin edustaja Suomessa. Katselimme linnaa silmät pyöreinä. Onko Suomessa oikeasti tällainen nähtävyys?
Louhisaaren ulkoarkkitehtuuri, kuten hollantilainen aumakatto ja 1600-luvun ankkuriraudoitus, luo jännittävän visuaalisen kokonaisuuden. Linna koostuu kolmesta kerroksesta: pohjakerros palvelusväelle, toinen kerros herrasväelle ja kolmas juhlia varten, sisustettuna eri aikakausien tyyleillä.
Louhisaaren vanhasta irtaimistosta on säilynyt vain osia, joista osa on siirtynyt omistajien mukana ja osa saatu takaisin Inkeri ja Viljo Hovisen lahjoituksina. Lisäyksenä on käytetty Suomen kansallismuseon kokoelmista ostettuja esineitä sekä länsisuomalaisista kartanoista peräisin olevia huonekaluja, jotka ovat tyypillisiä aikanaan Louhisaaressa.
ovat 1830-luvulta. Seinämaalauksen innoittajana ovat saattaneet olla ranskalaiset 1800-luvun alun painetut maisema-aiheiset paperitapetit, joissa usein kuvattiin eksoottisia kohteita.
Seinämaalauksessa yhdistyy eksoottinen
banaanipuu kuusimetsään luoden
sadunomaisen vaikutelman.
1800-luvulla huone oli vanhimman tyttären huone.
Kellarit koostuvat kolmesta avarasta huoneesta tiilipilarien tukemana ja pienestä tynnyriholvatusta kellarista, johon pääsee leveän porraskäytävän kautta. Kierreportaikko johtaa alakerroksesta aina III kerrokseen asti.
Louhisaaren puistoalueella on vuodesta 2016 alkaen kasvatettu 1700-luvun hyöty- ja koristekasveja Pehr Kalmin oppien mukaisesti suunnitellussa puutarhassa. Puutarhassa yhdistyvät valistusajan ihanteet, kuten kasvien hyödyntäminen ravinnoksi tai lääkkeeksi sekä esteettinen symmetria. Kasvit ovat peräisin kaarinalaisesta Pukkilan kartanosta, ja puutarha on sijoitettu entiselle hyötypuutarhan paikalle.
mulperipuunkin kasvatusta-huonolla menestyksellä, tässä ilmastossa. Varhaisin karttakuva Louhisaaren keittiöpuutarhasta on vuodelta 1797.
Museopuutarhuri FM Aaja Peura toimi asiantuntijana ja työskenteli yhteistyössä Luonnonvarakeskus LUKEn ja Maaseutuopisto Livian kanssa. Hyötypuutarhan lähettyville siirrettiin myös marsalkka Mannerheimin leikkimökki.
Mannerheimien omenat
Louhisaaressa oli tunnettu hedelmätarha, joka sisälsi kirsikkapuita jo 1600-luvulla. Carl Erik Mannerheimin aikana, 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa, puutarha menestyi ja siellä kokeiltiin myös myös eksoottisia lajeja.
Kreivi Carl Robert Mannerheim ja puutarhuri J. Otterström ilmoittivat 1870 Åbo Underrättelser -lehdessä myynnissä olleista omenista ja päärynöistä. Myyntilistalla oli 24 erilaista ulkomaista omenalajiketta ja viisi ulkomaista päärynälajiketta. Näiden lisäksi myynnissä oli pensasmarjojen taimia: punaisia, keltaisia ja vihreitä karviaisia sekä punaisia, valkoisia ja mustia viinimarjoja.
Louhisaaren hedelmätarhaa kunnostetaan tulevina vuosina hyödyntäen 1700- ja 1800-luvun lajikkeita, tavoitteena monipuolinen omenatarha erilaisilla kesä-, syys- ja talvilajikkeilla.
LOUHISAAREN JUOMA ELI MARSKIN SIMA
5 l lvettä
4 l mustaherukanlehtiä
25 g sitruunahappoa
500 g sokeria (tai vähemmän, oman maun mukaan)
(kivennäisvettä)
Kuumenna vesi kiehuvaksi. Kaada se huuhdeltujen herukanlehtien päälle. Lisää sitruunahappo ja sekoita. Peitä astia kannella ja anna juoman tekeytyä 12 tuntia.
Siivilöi lehdet pois sideharsokankaan läpi. Lisää sokeri.
Louhisaaren juoma on heti valmista. Voit laimentaa juoman makeutta kivennäisvedellä. Juomaa voi käyttää juomasekoituksiin ja pakastaa.
SAATAT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ KARTANOISTA
HIMAHELLAN TIINA 