HIMAHELLAN TIINA

Piemontelainen keittiö poikkeaa tyypillisestä Välimeren keittiöstä. Tämä lienee monen osatekijän summa, johon vaikuttaa niin alueen sijainti vuoriston juurella, luonto kuin yhteinen historia Ranskan kanssa. Ruokaorientoituneen turistin saattaa yllättää tieto, että Langhen maaseudulla on Pariisin jälkeen Euroopan tihein verkosto Michelin tähdellä palkittuja ravintoloita.

Piemontessa syödään paljon lihaa ja ruoanvalmistuksessa käytetään reilusti voita ja kermaa. Pitkään haudutetut paistit ja erilaiset lihapadat kuuluvat yleisesti ruokalistoille.

Lihapadan mausteeksi lorautetaan usein valkoista arneis- tai punaista barolo-viiniä. Oliivipuut eivät näin pohjoisessa kasva, joten öljyn käyttö on vähäisempää kuin muualla maassa.

Piemonte on Italian suurin riisintuottaja ja risotto onkin Piemonten nykyinen kansallisruoka. Jokaisella vuodenajalla on oma väliruokana syötävä risottonsa. Piemontessa maistoin ensimmäisen kerran punaviinirisottoa. Punaviinirisotto on klassikkoruoka, johon käytetään alueelle tyypillistä, voimakasta nebbiolo-rypäleestä valmistettua punaviiniä: Gattinarassa gattinaraa ja Barolon alueella baroloa.

PUNAVIINIRISOTTO
n. 1,25 l kasvislientä
1 rkl oliiviöljyä
1 salottisipuli, kuorittuna ja hienonnettuna
2,5 dl risottoriisiä
1 dl täyteläistä, italialaista punaviiniä
1 rkl voita
suolaa, mustapippuria myllystä
50 g raastettua parmesaania
2 rkl tuoreita yrttejä hienonnettuna, esim.
ruohosipulia
Kuumenna kasvisliemi. Kuullota sipuli oliiviöljyssä keskilämmöllä.
Lisää riisi ja paista koko ajan sekoitellen noin 2 minuuttia. Kaada pannulle viini ja paista sekoitellen, kunnes viini on melkein kokonaan imeytynyt.
Lisää kuumaa kasvislientä kauhallinen kerrallaan, seosta sekoitellen, kunnes neste on imeytynyt riisiin. Toista liemen lisäämistä ja sekoittelua, kunnes riisi on napakan kypsää. Katso ohjeellinen keittoaika pakkauksen kyljestä.
Viimeistele voilla, suolalla, pippurilla ja parmesaanilla. Juuri ennen tarjoilua ripottele päälle ja yrtit.

Mutta kyllä Piemontessa pastaakin syödään. Se on täyteläisen keltaista tuorepastaa, jonka taikinanesteenä käytettään pelkästään kananmunan keltuaisia. Syksyinen herkkuruoka on tajarin-nauhapasta öljyn, voin ja valkotryffelin kera. Piemonten aarre on valkoinen tryffeli -himoittu, arvostettu ja huiman kallis – kilo tuota herkkua voi maksaa tuhansia euroja.

TAJARIN PASTA RUSKISTETULLA SALVIAVOILLA
100 g voita
kourallinen tuoreita salvianlehtiölehdet
1 dl kana- tai kasvislientä
½ sitruunan mehu
350 g tuoretta, ohutta nauhamakaronia
(munatagliatellea tai linguineä)
raastettua parmesania
Sulata voi paistokasarissa. Lisää salvianlehdet ja kypsennä miedolla lämmöllä, kunnes voi muuttuu pähkinäiseksi ja tuoksuu keksimäiseltä. Poimi salvianlehdet pois ja laita sivuun. Lisää liemi ja puolet sitruunan mehusta, ja vatkaa hyvin.
Kiehauta pastavesi, suolaa se reippaasti. Lisää pasta ja keitä pakkauksen ohjeiden mukaan. Nosta kypsä pasta salvia-voikastikkeeseen. käytä sitten pihtejä tai spagettikauhaa siirtääksesi se voikastikkeeseen. Sekoita hyvin ja lisää tarvittaessa 1/2 dl pastan keitinvettä kastikkeen löysentämiseksi. Lisää sitruunamehua ja mausteita maun mukaan.
Jaa pasta syville lautasille ja tarjoile salvianlehtien, vadtarouhitun rouhitun mustapippurin ja parmesanin kera.

Ateria päätetään usein tuoreilla hedelmillä, mutta Piemonte on kuuluisa myös jälkiruoistaan ja kakuistaan.

Suklaista Bunét- vanukasta on ehdottomasti reissussa kokeiltava, mutta myös torrone-nougat ja pähkinäleivonnaiset vievät makean ystävän kielen.

Tiesitkö muuten, että jälkiruokalistat valloittanut panna cotta on sekin lähtöisin Piemontesta?

Panna cotta tarkoittaa suomeksi keitettyä kermaa. Samalla ohjeella voi tehdä tätä italialaista jälkiruokaa ympäri vuoden, kun vaihtelee sen kanssa tarjottuja lisäkkeitä satokauden mukaan.

PANNA COTTA
2 liivatelehteä
4 dl kermaa
½ dl sokeria
½ vaniljatankoa
LISAKSI
satokauden hedelmiä tai marjoja: aprikooseja, mansikoita, vadelmia, mustikoita tai viikunoita
Upota liivatteet kylmään veteen pehmenemään noin viideksi minuutiksi.
Keitä kattilassa 3 dl kermaa, sokeri ja halkaistu vaniljatanko, josta raavit siemenet veitsellä kermaan. Sekoita, kunnes sokeri on liuennut.
Liuota mukaan pehmenneet, vedestä kuivaksi puristellut liivatteet, sekoita ja nosta kattila sivuun.
Anna jäähtyä, poista vaniljatanko ja sekoita mukaan loppu vatkattu kerma. Jaa seos annosmaljoihin.
Peitä vuoat kelmulla ja nosta viileään hyytymään noin neljäksi tunniksi.
Tarjoa lisänä satokauden hedelmiä tai marjoja.

Italialaisen Ferrero SpA:n valmistamaa suklaa-hasselpähkinälevite, Nutella, on sekin kotoisin Piemontesta. Sen kehitti kondiittori Pietro Ferrero 1940-luvulla. Tuotteelle oli tarvetta, sillä toisen maailmansodan melskeissä kaakaosta oli pulaa. Pietro Ferrero ns. jatkoi kaakaota lisäämällä sen joukkoon hasselpähkinöitä, joita Piemonten alueella kasvoi runsaasti. Tänä päivänäkin tahna sisältää paahdettuja hasselpähkinöitä, rasvatonta maitoa ja kaakaota.

Nutellan alkuperäinen nimi oli Pasta Giandua. Pasta oli väännös taikinaa tai tahnaa tarkoittavasta sanasta paste ja giandu taas viittasi 1940-luvun kuuluisaan sirkushahmoon. Pähkinäinen Nutella-nimi otettiin käyttöön vuonna 1964 .

KOTITEKOINEN NUTELLA
2 pussia (200 g) hasselpähkinöitä
2 dl tomusokeria
1 dl makeuttamatonta kaakaojauhetta
1 rkl vaniljasokeria
4 rkl (macademia)öljyä
Paahda hasselpähkinät paistinpannulla koko ajan käännellen, varo palamista.
Jäähdytä pähkinät ja poista niistä paahtamisen jälkeen helposti irtoavat kuoret. Pähkinöihin saa jäädä kuorta.
Pane pähkinät monitoimikoneeseen tai tehosekoittimeen ja käytä konetta kunnes pähkinät ovat hienoa jauhetta. Lisää tomusokeri, kaakaojauhe ja vaniljasokeri. Käytä konetta kunnes seos on tahnamaista.
Lisää (pähkinä)öljy ohuena nauhana pähkinätahnaan koneen käydessä. Mikäli haluat makeamman tahnan, lisää tomusokeria ja öljyä tipottain koneen käydessä.
Purkita tahna puhtaaseen säilykepurkkiin.
Tahna säilyy viileässä pari viikkoa.
Ohjeella tulee kolme desilitraa valmista levitettä.

SAATAT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ