MAINOS: Visit Åland
Lähiruoka on suosiossa, ja Ahvenanmaalla pöytä on katettu.
Ahvenanmaalla on täysin omanlaisensa ruokakulttuuri, joka syntyy siitä, että saarella on aina eletty sopusoinnussa luonnon kanssa ja ammennettu kekseliäästi sen parhaista antimista.
Ahvenanmaalla järjestetään kaksi suurta ruokatapahtumaa, joihin lähes koko Ahvenanmaa osallistuu : toukokuun lopussa juhlitaan kevättä Ahvenanmaa vihannoi – tapahtumassa ja syyskuussa vietetään Skördefest– sadonkorjuujuhlia.
Yksi pääsaari ja lähes 7000 luotoa ja pikkusaarta, joista monet yhdistyvät toisiinsa silloin ja lauttareitein. Sellainen on Ahvenanmaa, joka kuuluu maailman suurimpiin ja kauneimpiin saaristoihin.
Ilmasto on leudompi kuin Manner-Suomessa, ja kesät ovat yleensä aurinkoisia. Ahvenanmaalla auringon sanotaan paistavan enemmän kuin muualla Pohjolassa toukokuusta elokuuhun.
MAAILMAN LÄHINTÄ LÄHIRUOKAA
Pääsaarella Manner-Ahvenanmaalla voi liikkua vaivatta autolla ja polkupyörällä, etäisyydet ovat lyhyitä. Paikalliset väittävät, että saarella kaikki on kymmenen minuutin matkan päässä.
Niinpä ruokakin tuotetaan lähellä, enintään 50 kilometrin säteellä.
Saaristo ei ole helppoa viljelymaata. Mosaiikkimaisessa maastossa viljelijällä on harvoin käytössä suuria tasaisia peltoaukeita.
Koska aurinkoa riittää pitkälle syksyyn ja maaperä on ravinteikasta, joten saarilla viihtyvät monet harvinaisetkin yrtit ja vihannekset.
Ahvenanmaalla on Suomen suurin parsatila, mutta myös sipuli ja peruna ovat tärkeitä viljelylajikkeita. Osa perunoista myydään perunalastutehtaalle, Ahvenanmaan suurimpaan teollisuuslaitokseen.
”Jos jenkeissä voi valmistaa perunalastuja, niin niitä voi valmistaa myös Ahvenanmaalla. Näin päätti kaksi aikaansaavaa ahvenanmaalaista liikemiestä, jotka vierailivat yhdysvalloissa 1960-luvulla. Loppu onkin jo historiaa”, kirjoittaa Åland Travel Magazine.
SUOMEN SUURIN PARSATILA
Suomen suurin parsatila Lassas sijaitsee Gottbyssä, 16 kilometrin päässä Maarianhaminasta. Lassasin tilaa pitävät Tage ja Virpi Karlsson sekä heidän
poikansa Nikolai.
”Meitä pidettiin alkuun hulluina, kun kaikista mahdollisista vihanneksista valitsimme parsan”, Karlssonit kertovat. He alkoivat viljelyn vuonna 2006 yhdellä hehtaarilla. Nyt parsapeltoja on viiden hehtaarin verran.
Karlssonien tilalla sato korjataan käsin. Satokaudella pellot on käytävä läpi päivittäin, sillä parsa kasvaa nopeasti.
Kun keski- ja eteläeurooppalaiset parsat ovat jo kaupoissa, suomalaista parsaa vasta odotellaan. Etuna kuitenkin on, että kotimaiset parsat saadaan lautasille vastapoimittuina ja kausi jatkuu juhannukseen asti.
OMENAN KUKINNASTA SADONKORJUUSEEN
Alkukesästä Ahvenanmaan omenapuut kukkivat valkoisina. Yli 70 prosenttia suomalaisista omenoista viljellään Ahvenmaalla.
Öfvergårdsin tilalla Finströmissä Anna ja Jan Alm viljelevät 15 omenalajiketta. Tilalla on yhteensä 6000 puuta. Määrä tuntuu valtavalta, mutta Annan mukaan naapuritilalla omenapuita kasvaa jopa 10 000.
Omenatarhat muistuttavat viinitarhoja: puut pidetään matalina ja tuetaan kuin viiniköynnökset. Siten kypsien hedelmien keruu on helpompaa. Poiminta alkaa tavallisesti samaan aikaan kuin sorsastus eli 20. elokuuta.
Anna Almin sukutilalla valmistetaan ja myydään omenamehuja sekä järjestetään mehumaistiaisia, sillä jokainen lajike tuottaa erimakuista juomaa. Myynnissä on esimerkiksi Santana-talvilajikkeen mehua.
AHVENANMAALLA PANNAAN OLUTTA
Ahvenanmaalla olutta pannaan kahdessa pienpanimossa, Stallhagenissa ja Open Water Breweryssä. Molemmat tuottavat useita erityyppisiä kausioluita ja sijaitsevat noin kymmenen minuutin ajomatkan päässä Maarianhaminasta.
Stallhagenin panimomestari antaa oluen kypsyä kaikessa rauhassa ja lisää siihen mielellään paikallisia makuja, kuten hunajaa ja mustikkaa.
Ahvenanmaan maakuntahallitus antoi Stallhagenin panimolle luvan herättää henkiin maailman vanhimpiin kuuluvan, noin 170-vuotiaan oluen. Sitä nostettiin viiden pullon erä ulkosaaristoon haaksirikkoutuneesta laivasta kymmenen vuotta sitten.
Panimon yhteydessä Grelsbyssä on myymälä sekä Gastropub Stallhagen, joka tarjoaa ruokaa ja olutmaistajaisia. Halukkaat voivat osallistua puolentoista tunnin opastetulle kierrokselle, johon sisältyy maistiaisia.
JUUSTO MAISTUU
Mattasin kotimeijerissä Sundissa agrologipariskunta Jennifer Sundman ja Lars-Johan Mattsson valmistaa luomutuotteita.
”Sukuni on omistanut tilan kaksisataa vuotta”, Jennifer Sundman kertoo ja paljastaa, miksi monet saariston ulko-ovet on maalattu sinisiksi.
”Oven pitää perinteisesti olla aina etelään päin, ja sininen väri pitää paholaisen loitolla.”
Tilan lehmät vaeltavat laitumella vapaana ympäri vuoden, ja niiden maidosta tehtyjä juustoa, jogurttia, kirnuvoita ja jäätelöä voi ostaa tilan puodista. Kesäisin tilalla pidetään myös kahvilaa.
Ympäri saarta näkee lehmiä, metsäkauriita ja lampaita. Eläinten ruokavalio on monipuolinen, ja lihan makua parantavat luonnonvaraiset kasvit. Ahvenanmaa on lähiruuan onnenmaa.
SAATAT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ JUTUISTA
HIMAHELLAN TIINA 