Otsikon sanonta on varmasti kaikille tuttu. Kettu ja pihlajanmarjat on Aisopoksensaduista tunnetuimpia.
Tarinassa kettu löysi pihlajapuun, ja halusi syödä marjoja, mutta marjat olivat liian korkealla. Jonkin aikaa turhaan yritettyään kettu totesi: ”Ne ovat kuitenkin happamia”, ja lähti murheissaan pois. Tarinan opetus on, että ihmiset tapaavat haukkua ja vähätellä sellaisia asioita, joita he eivät itse saavuta.
Pihlaja punastuu elo-syyskuussa
Pihlajanmarja on yksi aliarvostetuimmista luonnonmarjoistamme kenties sen happamuuden vuoksi. Marjojen happamuus johtuu parkkiaineista ja sorbiinihaposta. Happamuus kuitenkin vaihtelee, ja jopa vierekkäisten pihlajien marjat voivat maistua erilaisilta.
Pihlajanmarjat kypsyvät elo–syyskuussa. Olen parin viikon aikana seurannut marjojen punastumista pihapihlajoissani. Marjoja kypsyy yhtä pihlajaa kohti muutamia kymmeniä kiloja. Hyvänä vuonna marjamäärä saatta nousta isommassa pihlajassa jopa pariinsataan kiloon.
Pihlajanmarja on superfood
Pihlajanmarjat ovat ravintoarvoiltaan parasta A-ryhmää. Marjat ovat runsaskuituisia ja ne sisältävät paljon C-vitamiinia. Pihlajanmarjoissa on kaksi kertaa enemmän C-vitamiinia kuin appelsiineissa ja saman verran kuin lakoissa. Pihlajanmarjoissa on myös E-vitamiinia, beetakaroteenia, kaliumia sekä flavonoideja. Todellinen superruoka!
Pihlajanmarjojen poiminta kannattaa tehdä ensimmäisten yöpakkasten jälkeen, sillä pakkasen puraisu pehmentää marjojen kirpeyttä. Toisaalta tilhiparvi saattaa tyhjentää puun alta aikayksikön, joten jos haluaa varmistaa ehtivänsä ennen ahneita siivekkäitä, pihlajanmarjat voi kerätä heti niiden kypsyttyä ja heittää ne pakastimeen muutamaksi tunniksi. Sulatuksen jälkeen marjat kannattaa ryöpätä kiehuvassa vedessä.
Mitä pihlajanmarjasta voi tehdä?
- Marjoja voi säilöä pakastamalla, kuivaamalla, valmistamalla mehuksi tai keittämällä hilloksi. Pihlajanmarjoja käytetään erityisesti hilloihin, hyytelöihin ja jälkiruokiin. Kirpää maku voi pehmentää muilla marjoilla tai hedelmillä. Pihlajanmarja viihtyy mainioisti vaikkapa omenan kaverina soseessa. Tämä sose on herkkua vaikka aamupuuron päällä tai omien kokeilujeni mukaan kinuskikakun välissä. Ja pihlajanmarjoja voi kokeilla makulisänä myös syksyisessä omppupiirakassa.
- Pihlajanmarjahyytelö on hirvipaistin tai lampaan makea lisäke. Marjoja kannattaa kokeilla rohkeasti myös leivonnassa ja jälkiruoassa. Pihlajanmarjat sopivat esimerkiksi omenapiirakkaan. Marjoista voi valmistaa myös marjalikööriä.
- Kuivattuja pihlajanmarjoja voi lisäillä terveyspommeiksi puuroon, smoothieen tai jogurttiin.
Ei kaupallinen hittimarja
Pihlajanmarja ei ole kaupallisesti kovinkaan merkittävä marja. Maaseutuviraston tilastojen mukaan vuonna 2015 pihlajanmarjoja kerättiin myyntiin koko Suomessa vain 762 kiloa, kun esimerkiksi puolukan kauppaantulomäärä oli samana vuonna yli 9,6 miljoonaa kiloa.
Pihlajasta on muokattu jalostuksella makeapihlaja, jonka marjat ovat makeampia, suurempia ja tummempia. Makeapihlajan viljely on kuitenkin vielä vähäistä Suomessa.
Pihlajanmarjahillo
Pihlajanmarjahillo on mainio lisäke silloin, kun juustotarjottimella on kovia suolaisia juustoja.
1 kg (n. 2 l) pihlajanmarjoja
1 dl vettä
2–3 dl tummaa siirappia
1/2 kg hillosokeria
- Jos poimit pihlajanmarjat ennen yöpakkasia, pistä ne pariksi tunniksi pakastimeen ennen hillonkeittoa. Ryöppää marjat kiehuvassa vedessä ennen hillon tekemistä.
- Laita kattilaan pestyt pihlajanmarjat ja vesi. Keitä marjoja hetki ja soseuta pihlajanmarjat sauvasekoittimella.
- Lisää siirappi soseen joukkoon. Kuumenna kunnes alkaa muodostua vesihöyryä. Lisää hillosokeri koko ajan sekoittaen. Keitä hilloa 10 minuuttia silloin tällöin sekoittaen. Jäähdytä 20 minuuttia.
- Tölkitä puhtaisiin kuumennettuihin lasipurkkeihin.
SAATAT MYÖS PITÄÄ NÄISTÄ OHJEISTA
HIMAHELLAN TIINA 