Mitä olisi joulunajan kotitaloustunnit ilman, että leivottaisiin pipareita? Teimme niitä niin seiskojen kuin ysien kanssa. Ysien kanssa käytimme valmistaikinaa, seiskojen kanssa piparitaikina oli tehty pakastimeen jo edellisellä viikolla Kimara-kotitalouskirjan ohjeen mukaan.
Joulupiparitunnilla näki, että kaikki olivat innoissaan. Monet kun ovat leiponeet pipareita nuoresta iästään huolimatta jo vuosikymmenen ajan. Ja monessa perheessä oli ollut piparitalkoot itsenäisyyspäivänä.
Katsoimme Dansukkerin videon, jossa näytettiin niin taikinanvalmistus kuin piparien leipominen ja koristelu. Sen jälkeen oppilaat pääsivät hommiin.
Kävin maistelemassa jokaisen parin piparitaikinan niin raakana kuin valmiina piparkakkuma. Piparien kanssa on sama juttu kuin pullaa leipoessa, jokainen taikina maistui erilaiselta, vaikka resepti oli kaikilla sama.
Piparimuottien viestit
Anna-Liisa Mattila on koonnut teokseensa Piparikirja tavallisimpien piparkakkumuotojen perinteitä ja symboliikkaa. Suomessa tunnetuimpia piparkakkumuotoja ovat sydämet, porsaat, ukot, akat, kukat ja tähdet. Mattila yhdistää sydämen rakkauteen, uskollisuuteen ja onneen. Hänen mukaansa Unkarissa kosinta saatettiin toteuttaa sydämen muotoisen piparkakun avulla.
Porsas symboloi eläinuhrina vaurauden tavoittelua, kun taas pipariukko ja -akka toivottavat pitkää ikää. Suomessa erityisesti kukka on feminiinisyyden ja hedelmällisyyden symboli, ja tähden merkitys vaihtelee sen sakaroiden mukaan. Viisisakarainen tähti merkitsee voittoa, kuusisakarainen on Daavidin tähti, ja kahdeksansakarainen tähti viittaa Betlehemin tähteen ja Kristuksen syntymään.
Perinteisten piparkakkumuottien kirjo on laaja, ja niiden symboliikka liittyy suurelta osin kristillisiin perinteisiin. Kellot merkitsevät joulun ilosanomaa, kuunsirppi on Neitsyt Marian symboli, ja perhosessa voidaan nähdä Kristuksen ylösnousemuksen vertauskuva.
Kun oppilaat nauttivat kätensä töistä alkoholittoman glögin kanssa, taustalla soivat joululaulut ja opetustaululla loimusi takkatulivideo.
Paraisten piparkakkujen alkuperäinen resepti on yhä salaisuus
Yksi suosikki suomalaisten kahvipöydissä ovat edelleenkin Paraisten piparkakut, joiden reseptin on kehittänyt rouva Lyydia Ekroos Paraisilta vuonna 1920. Reseptejä liikkuu kansan keskuudessa kymmenkunta, ja keittokirjoihinkin Paraisten piparkakut ovat ilmestyneet, mutta aito, alkuperäinen ohje pysyy salassa. Alla oleva ohje on SOK:n kotitalousosaston vuonna 1979 julkaisemasta 107 leivinohjetta -kirjasta.
PARAISTEN PIPARKAKUT
noin 70 kpl
250 g voita
200 g (2 1/4 dl) sokeria
100 g (3/4 dl) siirappia
1 muna
2 rkl kanelia
1 tl inkivääriä
1 1/2 tl neilikkaa
2 tl pomeranssinkuorta
1 1/2 tl soodaa
400 g ( 6 dl) vehnäjauhoja
Pikeerikuorrutus
1 kananmunan valkuainen
noin 3-4 dl tomusokeria
1-2 tl sitruunan mehua
(1 mm karamelliväriä)
Kiehauta siirappi ja mausteet, anna jäähtyä.
Vaahdota voi ja sokeri. Lisää voivaahtoon siirappiseos ja muna voimakkaasti vatkaten sekä viimeiseksi vehnäjauhot, joihin sooda on sekoitettu.
Anna taikinan levätä viileässä seuraavaan päivään.
Ota taikinasta pala kerrallaan, pehmennä sitä käsissä pyörittäen ja kauli 3-4 mm pakusiseksi levyksi. Käytä leivinpöydällä vehnäjauhoja, jotta taikina ei tartu siihen kiinni.
Ota taikinalevystä muotilla pipareita ja pane ne leivinpaperin päälle uunipellille. Paista pipareita 200-asteisessa uunissa 5-8 minuuttia.
Tee pikeeri eli kuorrutus sekoittamalla ainekset tasaiseksi massaksi. Koristele piparkakut pursottamalla kuorutusta piparkakkujen päälle.
Mutta miltä maistuvat kauppojen valmiit piparkakut, joissa on jokin twisti? Testasimme Kaisan mukana -maistelujengi kanssa sokkona kolmea joulupiparkakkua.
SAATAT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ POSTAUKSISTA
HIMAHELLAN TIINA 