Kevätlukukauden alku on kotitaloudessa hyvän ravitsemuksen perusteiden opiskelua. Puhumme niin lautasmallista kuin ruokapyramidista.
Valmistimme jauhelihakastikkeen PAAHTAMALLA lihan omassa rasvassaan ja käytimme kastikkeeseen yhtä paljon kasviksia kuin lihaa. Perunat keitimme kuorineen, jotta niiden vitamiinit säilyivät. Lisäksi ruokalautasesta puolet täytettiin kurkku-vesimelonisalaatilla.
Tunnilla pohdimme oppilaiden kanssa myös mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä:
ATERIA: aamiainen, lounas, välipala, illallinen
RUOKA-AINE: jauheliha, porkkana, peruna, vehnäjauho, ketsuppi, pizzamauste
RUOKALAJI: keitto, kastike, pasta, pata
RAVINTOAINE: proteiinit, hiilihydraatit, rasvat, vitamiinit, kivennäis – ja hivenaineet
ENERGIARAVINTOAINE JA ENERGIANTARVE
Energiaravintoaineet ovat ravintoaineita, jotka antavat kehollemme käyttövoimaa eli energiaa. Ne jaetaan kolmeen pääryhmään: hiilihydraatit, rasvat ja proteiinit.
Hiilihydraatit: Ne ovat kehon ensisijainen energianlähde. Hiilihydraatteja saa esimerkiksi viljatuotteista (kuten leipä, pasta ja riisi), perunoista, hedelmistä ja vihanneksista.
Rasvat: Ne tarjoavat tiivistettyä energiaa ja ovat tärkeitä solujen toiminnalle. Hyviä rasvan lähteitä ovat esimerkiksi pähkinät, siemenet, öljyt (kuten oliiviöljy ja rypsiöljy), avokado ja rasvainen kala.
Proteiinit: Vaikka proteiinit eivät ole ensisijainen energianlähde, ne ovat tärkeitä lihasten ja kudosten rakentamiselle ja korjaamiselle. Proteiineja saa lihasta, kalasta, maitotuotteista, munista sekä kasvislähteistä kuten palkokasveista, tofusta ja pähkinöistä.
Ihminen tarvitsee elääkseen ruoasta saatavaa energiaa, mutta sen tarve vaihtelee sukupuolen, iän ja liikunnanmäärän mukaan. Energiantarve on noin 2200 kcal/vrk. Jos energiaa saadaan liian vähän, laihdumme, jos liikaa, lihomme.
JAUHELIHA-KASVISKASTIKE
kokonestesuurus
1 sipuli
пoin 50 g juuriselleriä
1 porkkana
200 g jauhelihaa
2 rk vehnäjauhoja
3-4 dl vettä
1 tl suolaa
1 mm mustapippuria
1/2 tl timjamia tai yrttisekoitusta
2 rkl tomaattipyreetä
1/2 – 1 rkl sinappia
Kuori ja hienonna sipuli. Kuori ja raasta selleri ja porkkana.
Kuumenna pinnoitettu kattila tai paistinpanu.
Lisää jauheliha ja paahda se omassa rasvassaan. Mausta suolalla, pippurilla ja timjamilla.
Lisää sipulisilppu sekä selleri- ja porkkanarasteet. Paahda niitä mutaman minuutin ajan sekoittaen.
Ripottele vehnajauhot jauhelihaseoksen päälle ja sekoita.
Lisää joukkoon vesi. Kuumenna kiehumispisteeseen. Sekoita.
Mausta kastike tomaattisoseella ja sinapilla. Hauduta kastiketta perunoiden kypsymisen ajan, 20-30 minuuttia. (Lisää kerma sekä tarvittaessa vettä ja sekoita.) Tarkista maku.
Tarjoa lisäksi kuorineen keitettyjä perunoita, perunasosetta tai keitettyä pastaa.
PERUNAPUSSIN LIIKENNEVALOT
Jo syyslukukaudella olimme puhuneet oikean perunalajikkeen valinnasta valmistettavaan ruokalajiin. Nyt meillä oli vihreän pussin eli kiinteälajikkeisia perunoita kun halusimme, etteivät perunat hajoa keitettäessä.
SYÖDÄÄNKÖ KEITETYT PERUNAT KUORINEEN VAI KUORITTUNA?
Näin sanoo LUKEn tutkija Jarkko Helström:
”Haitalliset glykoalkaloidit ja hyvät fenolihapot kerääntyvät voimakkaasti perunan kuoriosaan. Myös kuitua on kuoressa huomattavasti suurempana pitoisuutena kuin mallossa. Useimmat hiven- ja kivennäisaineet konsentroituvat nekin kuoriosaan.
Mikäli haluaa välttää mahdollisimman tarkasti myrkyllisten glykoalkaloidien saannin, kannattaa perunat kuoria ennen ateriointia. Jos taas haluaa maksimoida kuidun, kasvifenolien ja kivennäisaineiden saannin, kannattaa syödä perunat kuorineen. Kumpikin tapa on aivan hyväksyttävissä.”
Itse en pidä talviperunoiden paksuista kuorista maultaan, mutta varhaisperunat menevät ehdottomasti hyvin pestyinä kuorineen Perunoiden kuoriminen niin raakana kuin kypsänä on kuitenkin taito, joka jokaisen tulisi hallita.
SAATAT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ
HIMAHELLAN TIINA 