Lomasella Hämeessä

Blondi reissaa, Kulttuurinnälkään, Ravintolakatsaus

Lomasella Hämeessä

30 toukokuun, 2025

Vaikka päätimme, että olemme Hämeessä ns. höpsismi-reissulla emmekä suorita mitään, paljon silti ehdittiin nähdä ja kokea 1 1/2 vuorokaudessa!

Villa Marengin aamiainen. Kahvila on 100 vuotta vanhassa puutalossa Hämeenlinnan keskustassa.

Lähdimme aamulla Helsingistä reissuun ja joimme aamukahvit Hämeenlinnan kahvila Villa Marengissa. Kolme vuotta sitten olimme yötä Matin ja Maijan majatalossa, joka sekin on viehättävä boutique-hotelli Hämeenlinnan keskustassa. Hotellin herkullinen aamiainen tarjotaan juuri Villa Marengissa. Kahvila ei pettänyt nytkään.

Laukko mainitaan historiallisissa asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1416.
Nykypäivän Laukko on koti ja uuden vuosituhannen kulttuurikartano, jonne kymmenet tuhannet kesävieraat kokoontuvat nauttimaan elävästä historiasta, musiikista ja taiteesta.

Ystäväni suositteli vierailua Laukon kartanossa Vesilahdessa, jossa tarjolla on niin taidetta kuin Keittiömestarin kesabuffet 11.6 alkaen. Oli oikein hyvä vinkki tämäkin!

Lillanin viehättävä puutalo rakennettiin alun perin vanhainkodiksi palvelijattarille, eli Palvelijatar-kodiksi vuonna 1927. Vuosien mittaan talossa asusteli ja vietti eläkepäiviään lukuisa joukko naisia, jotka olivat tehneet elämäntyönsä perheitä hoivaten, ruokaa heille rakkaudella laittaen ja hyvää henkeä taloihin luoden.

Tampereella hotellimme eli boutiquehotelli Lillan Hotel & Kök oli pidetty minulle yllätyksenä. Se olikin mieluinen sellainen, sillä olin jo päättänyt haluta sinne illalliselle ennen kuin edes tiesin missä yövymme. Vahva suositus: mukavan uniikki hotelli (11 huonetta) , herkullista ruokaa ja aivan erinomainen palvelu.

Kolmen ruokalajin illallinen maksoi 58 euroa. Emme lähteneet illalla enää mihinkään, vaan istuskelimme hotellin puutarhassa nauttien kesäillasta. Hotelli on 1 1/2 km keskustasta. Myös aamiainen oli erittäin laadukas.

**Pyynikin näkötorni ja munkkikahvila ovat auki vuoden jokaisena päivänä**

Tampereella kävimme tietysti Pyynikin näkötornissa munkkikahvilla, ja vierailimme Kauppahallissa sekä Laukon että Tammelan torilla.

Peremec, joka Tampereella muuttui pärämätsiksi, on eräs tataarien perinneleivonnaisista. Se on hieman meikäläistä karjalanpiirakkaa muistuttava, muodoltaan pyöreä piiras, jonka täytteenä on voimakkaasti maustettu, jauhettu naudanliha. Piiras on paistettu runsaassa öljyssä rapeakuoriseksi ja syödään mieluimmin tulikuumana. Se nautitaan joko kuivana tai märkänä (eli mausteilla)

Matkaseurani oli päättänyt haluta lounaaksi pärämätsin, joten niitä sitten metsästettiin. Tampereen omat mausteiset lihikset löytyivät Keskustorilta ja Linkosuon Siilinkarin kahvilasta. Heinosen Leipomon olivat muuten maukkaampia. Minä valitsen omani ”märkänä”, ”kuiva” ei vaan ollut mun juttu.