Olavinlinna juhlii vuonna 2025 550-vuotissyntymäpäiviään ja on yksi Suomen suosituimmista matkakohteista. Se houkutelee vuosittain noin 130 000 kävijää. Linna on erityisen tunnettu oopperajuhlistaan, konserteistaan ja historiatapahtumistaan.
Sen rakennustyöt aloitettiin vuonna 1475 strategiselle paikalle Kaakkois-Suomessa, ja linna on kestänyt useita hyökkäyksiä, mukaan lukien Moskovan joukoilta. Täyssinän rauha 1595 heikensi linnan sotilaallista merkitystä, mutta se jatkoi arvovieraiden, kuten Ruotsin kuninkaiden ja Venäjän keisarien, mielipaikkana.
Linna siirtyi Venäjän hallintaan vuonna 1743, ja kenraali Aleksander Suvorov vahvisti sitä 1700-luvulla uudistuksilla. Linnan kunnostus alkoi 1860-luvun lopulla, ja sen ovet avattiin yleisölle 400-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 1875.
Aino Acktén vierailu vuonna 1907 merkitsi oopperajuhlien alkua, jotka käynnistyivät virallisesti vuonna 1912. Näyttämöllä ovat esiintyneet korkea-arvoiset vieraat, kuten Suomen presidentit ja kuningasperheet, sekä kansainväliset taiteilijat, mikä tekee Olavinlinnasta tärkeän kulttuurikeskuksen.
Ihan Olavinlinnan kupeessa, vanhassa jyvämakasiinissa sijaitsevassa Riihisaaren museossa voi tutustua Saimaan kulttuuriin, historiaan ja luontoon erilaisten näyttelyiden ja tapahtumien kautta. Olavinlinnan 550-vuotisjuhlavuonna Riihisaaressa avautuu ”Savonlinnasta, rakkaudella” -näyttely, joka esittelee noin 70 valokuvaa Savonlinnasta. Kuvissa yhdistyy tietynlainen outous, vaikka teemat, kuten saaristolaisuus, Olavinlinna, höyrylaivat, ooppera ja kulttuuri, ovat ajattomia ja tuttuja. Näyttely kunnioittaa Savonlinnan rikasta historiaa tuoden tutut aiheet esiin uudesta näkökulmasta. Näyttely on nähtävillä 25.4.–21.9.2025.
Savonlinnan museo on yksi Suomen suurimmista höyrylaivavarustamoista. Riihisaaressa esillä ovat tärkeimmät Saimaan alustyypit: valkokylkinen matkustajalaiva Savonlinna, viimeinen aito puurunkoinen tervahöyry Mikko ja höyrykuunari Salama. Kesäisin Riihisaaressa ovat myös höyryhinaaja Ahkera ja tarkastusalus Saimaan kotisatama. Museolaivat tarjoavat yleisöristeilyjä.
MITÄ SAVOSSA PITÄÄ MAISTAA?
Tunnettuja savolaisia ruokia ovat muun muassa kukot ja lörtsyt. Ruistaikinakuoreen leivottu kalakukko kätkee sisäänsä muikkua. Kaveriksi se saa siankylkeä ja pekonia tuomaan makua ja täyteläisyyttä. Savolainen kalakukko on jopa saanut EU:n nimisuojajärjestelmän mukaisen Aito perinteinen tuote –rekisterimerkinnän.
Koska aluetta hallitsevat järvet, ovat kalaruuat yleisiä. Muikku on paikallinen herkku, jota syödään paistettuna, keitossa ja kukkoon piilotettuna.
Lörtsy on Savonlinnan ylpeys. Lehtevästä taikinasta valmistettua rasvaista, puolikuun muotoista piirakkaa saa ostaa torimyyjiltä ja lounaskahvioista. Parhaimmillaan se on tuoreena. Lörtsyn täyte voi olla suolainen tai makea. Piirakan sisään sopii niin liha-, kala- kuin hillotäytekin.
”Pysähtykää luonnon äärelle. Valvokaa yksi kesäyö ja ihailkaa usvaisena höyryävää kesäaamua”
”Syökää rantakalaa kesäjuhlilla ”
”Vierailkaa Punkaharjun puulajipuistossa, jossa on mm. Suomen pisin puu. Nauttikaa lounas Vanhalla koululla.”
”Kokekaa Puijo höyrylaiva -risteily.”
”Nauttikaa lasillinen kuplivaa Vingan samppanjabaarissa ennen Savonlinnan oopperajuhlille menoa.”
SAATAT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ
HIMAHELLAN TIINA 