Minua haastateltiin kesäkuussa 2024 Taloustutkimuksen tekemään Suomi Syö Visio –tutkimukseen, jonka tarkoituksena oli selvittää asiantuntijoiden näkemyksiä ruoan ja syömisen tulevaisuudesta. Suostuin tietty heti pyydettäessä. Täältähän niitä mielipiteitä pesee ja linkoaa.
Haastattelupohjan kysymykset eivät olleet helppoja, sillä kristallipalloon katsominen on aina vaikeaa. Eihän siellä näkyneet korona eikä Ukrainan sota, jotka molemmat ovat vaikuttaneet paljon ihmisten kulutuskäyttäytymiseen ja sen muuttumiseen. Vai olisiko vielä muita ”Egyptin vitsauksia” lähivuosina luvassa?
Tutkimuksessa kysytään mm. mitä uskon suomalaisten syövän 5 vuoden kuluttua. Hmm. Uskonko talouden elpymiseen vai syvempään kyykkäämiseen? Kysyin lähipiirin asiantuntijan näkemystä: elpyminen alkaa kuulemma 2025-2026, mutta valtiontalous on yhä pahasti kuralla. Rikkaat rikastuu, köyhät köyhtyy, niinkö? Se näkyy myös ruokavalinnoissa. Ja ruokajonoina, joiden pituutta kauhistelin Hakaniemessä. Punalaputetut tuotteet tekevät kauppansa elinkustannusten noustessa. Tosin siinä on hyväkin puolensa. Hävikintorjunta on ekoteko.
Miten nopeasti ilmastonmuutos etenee? Viimeiset tutkimukset sen etenemisestä ovat hälyttäviä. Maapallon kestokyky voi loppua jo meidän aikanamme. Ottavatko ihmiset sen suhteen lusikan kauniiseen käteen vai kieltävätkö koko asian omalta kohdaltaan? Ruokavalintojemme pitäisi olla kasvispainotteisimpia ihan Telluksemme vuoksi. Ei se silti tarkoita, että lihasta pitäisi kokonaan luopua.
Minkälaista ruokaa suomalaiset sitten lautaselleen laittavat: uskonko sitä mitä näen Facen -ruokaryhmissä vai tarkastelenko vain omaa kuplaani, jossa ihmiset suorastaan elävät syödäkseen? Vai niitä TIK TOKIn vaikuttajavinkkejä for dummies? Elämäntilanne ja tieto-taidot vaikuttavat tietysti käyttäytymiseen. Ruuhkavuosina helppous on valintoja määrittävä tekijä, myöhempinä vuosina raaka-aineiden laadukkuus ja keittiössä hifistely korostuvat, jos lompakko sallii. Samoin nostalgia nostaa päätään ja lapsuuden ruokamuistot nousevat arvoonsa. Terveystietoisuus lisääntyy, kun hiekka vähenee tiimalasissa.
On myös heitä, joille kalorit ovat tasa-arvoisia, pääasia, että nälkä lähtee. Havaintojeni perusteella suomalaiset rakastavat rasvaista ruokaa. ”Kerman kera siitä saa kaksinverroin parempaa.” Uudet ravitsemussuositukset saivat aikaan hirveän älämölön. Ihmiset unohtivat, että kyse on suosituksista ja jokainen vastaa ihan itse siitä, mitä suuhunsa pistää.
Miten digitalisointi ja automatiikka kehittyy ja miten se vaikuttaa mm. alan työllisyyteen. Tekoälyn tulo osaksi arkipäivää? Näin tänään Facessa suomalaisen tarjoilijarobotin! Uhka vai mahdollisuus?
Näkemykseni näihin asioihin on tietty subjektiivinen. Lisäksi ikäni, sukupuoleni, koulutukseni ja humanistinen arvomaailmani vaikuttavat tietty antamiini vastauksiin. Mutta ovat varmaankin huomioineet nuo taustamuuttujissa kun ovat valinneet haastateltavia.
Näkee, että mä olen viettänyt aikaa sairastuvalla. Pää jo toimii, kroppa kiukuttelee. On aikaa pohtia asioita ja elämää yleensä kun kalenteri tyhjeni flunssan vuoksi.
SAATAT PITTÄÄ MYÖS NÄISTÄ
HIMAHELLAN TIINA 