Ainoa Winery on pieni marjaviinien tuottaja Hollolassa, lähellä Lahtea. Tilan viinit valmistetaan pääosin suomalaisista marjoista eurooppalaisin viininvalmistusmenetelmin. Siksi viinitila onkin Suomessa ainoa laatuaan.
Kansainvälisesti palkituin suomalainen viinitila
Kesäkuussa 2021 sähköpostiini kolahti tiedote, joka kertoi hollolaisen Ainoa Wineryn voittaneen Ranskassa viikon sisällä neljällä suomalaisella marjaviinillä kultamitalin arvostetuissa kansainvälisissä viinikilpailuissa. Mitä ihmettä? Maailmassa tuotetuista viineistä noin 99 prosenttia on rypäleviinejä ja se yksi prosentti sitten jotain muuta. Tuohon yhteen prosenttiin kuuluvat myös suomalaiset tilaviinit, jotka valmistetaan kotimaisista puutarha- ja metsämarjoista sekä hedelmistä. Marjaviinejä valmistetaan Suomen lisäksi lähinnä vain Ruotsissa ja Saksassa. Eikä ne viinit juurikaan ole saaneet viinineniä puhkeamaan suoranaisiin ylistyslauluihin.
Marjaviini valmistetaan kuin rypäleviini
Matkalla Jyväskylään ehdotin ystävälleni pientä koukkausta Hollolaan ja vierailua suomalaisella viinitilalla. Viinitilalle, jonka yrittäjinä toimivat 16 vuotta sitten Bostonista Suomeen muuttaneet Paola Guerrero de Cohen ja David Cohen.
Hetken huhuiltuamme David saapuu myymälään tuotantotilojen puolelta. Mies on ollut täydessä työn touhussa pullotuslinjalla. Tiedustelemme mahdollisuutta maistella noita voitokkaita marjaviinejä. Niinpä David alkaa avata pulloja kertoen samalla Ainoa Wineryn syntytarinaa.
Ecuador-amerikkalaisen pariskunnan matka Suomen kansainvälisesti menestyneimmän viinitalon omistajiksi alkoi kotiviinin valmistamisesta.
”Olin harrastanut viininvalmistusta jo pitkään. Asuessamme Bostonissa pystyin tilaamaan vaikkapa Zinfandel-rypäleitä Kaliforniasta ja saatoin valmistaa niistä punaviiniä omassa kodissani.” David Cohen kertoo.
Ainoa Winery on yllättänyt rypäleviinien asiantuntijat ja portinvartijat pohjoisilla marjoilla. Perustajat, kalifornialainen David Cohen ja ecuadorilainen Paola Guerrero de Cohen ovat Suomi-hulluja maahanmuuttajia, jotka ovat nähneet potentiaalin siinä, missä me muut olemme liian lähellä tajutaksemme luontomme aromaattiset ja laadulliset mahdollisuudet maailmalla ruokakulttuuriprofessori Johanna Mäkelä on sanonut
Viinintekijänä toimiva David on koulutustaustaltaan insinööri ja toimitusjohtajana toimiva Paola puolestaan työskenteli aiemmin rahoitusalalla.
”Kun muutimme työni vuoksi Suomeen ajattelin, että voin samalla tavalla tilata rypäleitä eurooppalaisilta viinin viljelijöiltä ja valmistaa niistä viiniä. Mutta eihän se toiminutkaan Suomessa niin.” Viiniharrastus kuitenkin veti puoleensa ja marjat saivat korvata puuttuvat rypäleet.
”Kasvaahan Suomessa viinimarjoja! Yritimme tehdä niistä viiniä moneen otteeseen, mutta emme kerta kaikkiaan saaneet siitä mieleistämme. Niinpä lähdimme tutkimaan muiden suomalaisten metsämarjojen potentiaalia viininvalmistuksessa. ”
Tuotannon laadusta vastaava Paola suoritti Hämeen ammatti-instituutissa elintarvikejalostuksen ammattitutkinnon alkoholijuomien valmistuksessa ja valmistui Lepaalta 2013. Ainoa Winery perustettiin 2014. Paolalla on erittäin tarkka makupaletti ja David kuuntelee tarkalla korvalla hänen mielipiteitään.
”Toisin kuin monet muut suomalaiset marjaviinien valmistajat, me olemme aiemmin valmistaneet viiniä rypäleistä. Niinpä aloimme alusta asti käyttää samoja menetelmiä marjojen kanssa. Se tekee meidän viineistämme erilaisia ja saamme niihin uutettua myös tanniinia. Etenkin punaviineissä tanniinit ovat olennaisia, jotta viini maistuu viinille, ” David pohtii. ”Tietääkseni olemme ainoita, jotka käyttävät punaviinimenetelmää marjaviinin teossa ja meillä on todennäköisesti ainoa punaviinin käymistankki.”
”Ero hyvän ja huonon viinin välillä on kiinni viinintekijän taidosta, mutta ero hyvän ja erinomaisen viinin välillä korreloi raaka-aineen laatuun.” David kertoo. ”Suomen puhdas luonto ja mahdollisuus tehdä viiniä maailman parhaimman laatuisista marjoista on tärkein voimavaramme. ”
Kilpailut tuovat arvostusta
Yrityksen alkutaival oli kivinen. Sommelierit eivät edes maistaneet viinejä, eikä kukaan ostanut mitään ensimmäisen toimintavuoden aikana.
”Suurin haasteemme on kertoa suomalaisille, että marjoista voi tehdä hienoa viiniä ihan niin kuin rypäleistäkin. Törmäämme jatkuvasti ihmisiin, joilla on väärä käsitys marjaviineistä”, David Cohen sanoo. ”Meidän viinimme ovat marjaviinejä, jotka tehdään samoin menetelmin ja laatuvaatimuksin kuin rypäleviinit.”
Ainoa Winery päätti hakea puolueettomia arvioita ulkomailta, kun tie Suomessa nousi pystyyn. Ensimmäisenä suomalaisena viininä Ainoa Wineryn Sametti sai kultamitalin Kaliforniassa järjestetyssä viinien laatukilpailussa, joka oli vuoden 2016 International Eastern Wine Competition. Sittemmin mitaleita on tullut lisää. Tyypillistä palkinnoille on, että ne ovat ensimmäisiä laatuaan marjaviineille ja monesti ylipäätään suomalaisille alkoholituotteille.
Voitot varsinkin Le Mondial du Roséssa ovat historiallisia. Kyseessä on maailman arvostetuin roseeviineihin keskittyvä kilpailu. Palkintoa ei ole koskaan aikaisemmin annettu muille kuin perinteisille roseeviineille, mutta pääsy kilpailuun on myönnetty myös ei-perinteisille roseeviineille. Viinit arvostellaan sokkona ja Ainoan viineillä oli vastassaan Provencen, Loire-laakson, Champagnen, Navarran, Riojan ja muun maailman roseet.
Yksi alkuperäisistä epäilijöistä oli sommelier Samuil Angelov. Hän kuitenkin ihastui Ainoan viineihin niitä maistettuaan, ja kuuluu nykyään yrityksen neuvonantajiin. Le Mondial du Rosé kilpailussa kultamitallin napannut Aho Sauvingnon Blanc, Sémillon ja mansikkaviinisekoitus on Angelovin kanssa luotu yhteistyötuote, johon on sekoitettu Nea Berglundin tekemää valkoviiniä suomalaisomisteisesta Château Carsinista Bordeauxissa ja mansikkaviiniä Ainoasta. Vain 11 viiniä sai korkeammat pisteet kuin Aho kaiken kaikkiaan 1300 osallistujasta 29 eri maasta.
Viimeisin tunnustus tuli toukokuussa 2025 Ainoa Wineryn Kuningatar-viinille. Se saavutti merkittävän voiton arvostetussa Vinalies Internationales -kilpailussa Ranskassa. Se on ensimmäinen pohjoismainen viini – ja ensimmäinen hedelmäviini maailmassa – joka on saanut korkeimman arvostuksen, Grand Gold -mitalin.
”Kuningatar on erinomainen valinta kevätjuhliin. Se sopii kauniisti marjapohjaisten jälkiruokien, kuten britakakun, mansikkakakun tai suklaakakun kanssa. Se tuo myös upeaa vivahdetta, kun sitä tarjoillaan suolaisten ruokien, kuten mausteisten makkaroiden tai pepperonipizzan, kanssa!” Cohen ehdottaa.
David Cohen kuvailee mitallien merkitystä suureksi – ne ovat vakuuttaneet huippuravintolat siitä, että tuotetta kannattaa maistaa ja yhdistää ruokiin.
”Uskon, että suomalaiset marjaviinit tulevat olemaan tärkeä osa pohjoismaista keittiötä ja ruokakulttuuria. Marjaviinitiloja tulee Suomeen lisää ja marjaviinit tulevat olemaan tärkeä osa täydellisiä viini-ruoka-yhdistelmiä ravintoloissa ympäri Pohjoismaita”, David summaa.
SAATAT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ
HIMAHELLAN TIINA 