Kun puhutaan italialaisesta keittiöstä usein unohdetaan, että sellaista ei ole oikeasti olemassakaan. Italialainen ruokakulttuuri on hyvin paikallista ja vaihtelee suuresti alueittain. Toki monet ruokalajit ovat levinneet koko maahan ja maailmalle, mutta italialaiset, jos ketkä, ovat erittäin ylpeitä paikallisista herkuistaan.
Italian luoteiskulmassa sijaitsevan Piemonten polveilevat kukkulat, aidot ihmiset sekä rikas ruoka- ja viinikulttuuri ovat saaneet sydämeni pamppailemaan monella reissulla.
Italian luoteiskulmassa sijaitseva Piemonte on nimensä mukaisesti vuorten juurella. Se on maakunta, jossa parin tunnin ajomatkan päässä toisistaan ovat niin laskettelurinteet kuin aurinkorannatkin. Piemonte on aina ollut Italian vaurainta seutua. Se on Ranskan rajanaapuri ja 800 vuotta se oli osa ranskalaista Savoijin herttua- ja kuningaskuntaa, jonka pääkaupunki oli Torino.
Slow foodin koti
Piemontelainen ruokakulttuuri on aina nojannut paikallisesti tuotettuihin raaka-aineisiin, jotka ovat laadukkaita ja mahdollisimman luonnonmukaisia.
Kun muu Euroopan avasi ovensa 1980- ja 1990 -luvuilla pikaruokakulttuurille, Piemontessa noustiin barrikadeille slow foodin eli hitaan ruoasta nautiskelun taidon puolesta.
Slow Food -aate vastustaa pikaruokaa ja kannustaa nauttimaan paikallisia, luonnonmukaisesti viljeltyjä tuotteita sekä perinteisiä ruokia hyvässä seurassa. Pitkään ja rauhallisesti. Liike haluaa sekä edistää ruoka- ja viinikulttuuria kansainvälisesti että myös lisätä paikallisten ruokien ja perinteisen keittiön arvostusta kussakin maassa.
Slow-aate syntyi protestina vuonna 1989 kun McDonald’s aikoi avata Roomassa Espanjalaisen aukion laidalle ravintolansa. Liikkeen perustava kokous pidettiin Carlo Petrinin johdolla Serralunga d’Albassa sijaitsevan Fontanafreddan viinitilan kellarissa 1989. Liikkeen päämaja on Piemonten Brassa.
Slow Foodin ansiota on, että Bran kaupunkiin perustettiin gastronomisten tieteiden yliopisto, The University of Gastronomic Sciences, vuonna 2003. Yksityisen yliopiston tavoitteena on luoda kansainvälinen tutkimus- ja koulutuskeskus, joka auttaa uudistamaan elintarvikkeiden tuotantotapoja, suojelemaan viljelykasvien monimuotoisuutta ja vaalimaan maataloustieteen ja gastronomian yhteyttä.
Yliopisto ei ole korkean tason kokkikoulu, vaan eri maista tulevat opiskelijat perehtyvät ruokaan liittyvään lainsäädäntöön, kuluttajakäyttäytymiseen ja ruokamatkailuun. Teoriaopintojen lisäksi tehdään tutustumiskäyntejä viinitarhoille, tuotantolaitoksiin ja maatiloille.
Etanaa tunnuksenaan käyttävällä Slow Foodilla on nykyisin jäseniä yli sadassa maassa ja toiminta on järjestäytynyt paikallisosastoiksi. Suomessa pöytäkuntia toimii mm. Turussa, Uudessakaupungissa, Jyväskylässä ja Savossa. Jos tunnistat itsesi Hitaaksi herkuttelijaksi, liity ihmeessä etanajengiin.
Hidas herkuttelija
Puolustaa elämän pieniä nautintoja ja inhimillistä elämänrytmiä.
Vastustaa ruokailun liiallista yksinkertaistamista.
Muistuttaa siitä, että ruuasta ja juomasta nauttiminen on aina ollut osa kulttuuriamme.
Kannattaa hyvälaatuisten ruoka-aineiden valmistusta ja ekologisesti järkeviä tuotantotapoja.
Vastustaa turhaa ruoka-aineiden teknistä ja kemiallista käsittelyä.
Vaalii paikallisia ja perinteisiä keittotaidon menetelmiä.
SAATAT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ
HIMAHELLAN TIINA 