
MAINOS: PR-matka Viking Line Suomi
Ahvenanmaan ja Gotlannin ruokakulttuureilla on niin eroja kuin yhtäläisyyksiä, jotka juontavat juurensa niiden maantieteellisiin sijainteihin, paikallisiin raaka-aineisiin ja luonnollisesti myös perinteisiin.
Gotlanti on Ruotsin suurin saari, joka sijaitsee keskellä Itämerta noin 90 kilometrin päässä mantereesta. Noin 60 000 asukkaan saarta pidetään koko Ruotsin aurikoisimpana paikkana.
Ahvenanmaa koostuu pääsaaresta ja lähes 7000 luodosta ja pikkusaaresta, joista monet yhdistyvät toisiinsa silloin ja lauttareitein. Ahvenanmaa kuuluu maailman suurimpiin ja kauneimpiin saaristoihin.
RUOKAKULTTUURIN YHTÄLÄISYYDET
MERI JA KALASTUS
Koska molemmat saaret sijaitsevat Itämeressä, kalastus on tärkeä osa ruokakulttuuria. Kalaruoat ovat yleisiä kummassakin paikassa.
Kesän alkaessa gotlantilaiset kalastajat ahkeroivat kampelan pyydystämisessä, joka myöhemmin kuivataan ja savustetaan.
Meri on aina ollut ahvenanmaalaisille elämän edellytys ja niinpä ruokakulttuurinkin pohjana on ollut kala, joista tärkeimpänä silakka.

PAIKALLISET RAAKA-AINEET KUNNIASSA
Sekä Ahvenanmaalla että Gotlannissa käytetään runsaasti paikallisia raaka-aineita, kuten vihanneksia, marjoja ja viljatuotteita. Ne ovat tyypillisiä myös pohjoismaiselle keittiölle.

Gotlantilaista keittiötä leimaavat paikalliset raaka-aineet ja monet täällä viljeltävät kasvilajit ovat harvinaisia muualla Ruotsissa, esim. tryffeli ja karhunlaukka.
Saaren ruokaerikoisuuksiin kuuluvat mm. kokonaisena paistettu lammas, savustettu kampela, sahramipannukakku salmbärssylt-hillon kanssa. Myös juomakulttuuri on Gotlannissa voimissaan, ja saarella tuotetaan niin olutta, viiniä, viskiä kun rommiakin.
Ahvenanmaalla matkailijalle puolestaan on tarjolla niin merenpohjassa varastoitua samppanjaa, savustettua rakkolevää, ilmakuivattua lihaa, raakamakkaraa, pienpanimo-oluita ja omenamehua. Saaristo antaa tuotteille omanlaisensa maun.

Sorby Gård on tila, jonka historia ulottuu viikinkiaikaan saakka.
Tilalla on tänä päivänä noin 900 lammasta , joista pääosa on gotlantilaista rotua, ja lammaskatraat laiduntavat pääasiassa luonnonlaitumilla.
Ruotsalaisten mielestä parasta lampaanlihaa kasvatetaan Gotlannissa. Lampaidenkasvatus Gotlannissa juontaa juurensa viikinkiaikaan, ja liha on tunnettu erinomaisesta rakenteestaan ja maustaan.

Ahvenanmaalaiset sanovat samaa omastaan. Tosiasiassa lampaat laiduntavat saarilla alueilla, joissa kasvaa luonnonyrttejä ja kasveja, joita ei mantereella tavata. Ne antavat lihalle oman makunsa.

Sekä Gotlanti että Ahvenanmaa ovat kuuluisia parsastaan, jota aletaan saada touko-kesäkuussa. Suomen suurin parsatila Lassas sijaitsee Gottbyssä, 16 kilometrin päässä Maarianhaminasta.
Lilla Bjersin luomutila sijaitsee noin 7 kilometriä Toftan suuntaan Västerhejden kylässä, on ruokamatkailijan paratiisi. Tilamyymälästä voi ostaa sesongin mukaisia, vastapoimittuja, ekologisesti kasvatettuja luomutuotteita, kuten keväällä violettia, vihreää tai valkoista parsaa.
Koska aurinkoa riittää pitkälle syksyyn ja maaperä on ravinteikasta, saarilla viihtyvät monet harvinaisetkin yrtit ja vihannekset.

Viljava kevätmaaperä tuottaa karhunlaukkaa (ruots. Ramslök), jonka lehdet, nuput ja kukat antavat ruoille valkosipulimaisen maun molemmilla saarilla.

Yli 70 prosenttia suomalaisista omenoista viljellään Ahvenmaalla. Omenatarhat muistuttavat viinitarhoja: puut pidetään matalina ja tuetaan kuin viiniköynnökset. Siten kypsien hedelmien keruu on helpompaa.

Paikallisruokaa arvostavat gotlantilaiset ylpeilevät mm. tryffeleillä. Saarella kasvaa aromikasta mustaa kesätryffeliä, (Tuber aestivum), jonka levinneisyys ylettyy Marokosta Gotlantiin.
Kalkkinen maaperä tuottaa myös runsaasti muuta satoa, jota paikalliset ravintolat hyödyntävät. Saarilla kun ollaan, välimatkat ovat lyhyitä. Niinpä ruoantuotantokin tapahtuu lähellä ja oikeasti voidaan puhua lähiruoasta.
VAIKUTTEITA EUROOPASTA JA NASPURIMAISTA
Molemmilla saarilla on vahva perinteinen ruokakulttuuri.
Gotlantilaisessa keittiössä on vahvempi vaikutus skandinaavisista ja saksalaisista perinteistä, kun taas ahvenanmaalainen ruoka on enemmän inspiroitunut ruotsalaisista ja suomalaisista ruoasta.

MUSTALEIPÄÄ JA GOTLANNIN LIMPPUA
Ahvenanmaan leipomistuotteista kuuluisin on mustaleipä. Leiivän nimivariaatioita ovat myös Birka Skärgårdsbröd, saaristolaisleipä, Svartbrödslimpa sekä ”Myrskyluodon Maijan” -leipä.
Kuivattua leipää pehmitettiin talvella vedessä tai silloin kun parempaa oli tarjolla, niin maidossa. Mustaleipää silputtiin myös keittoihin suurukseksi tai tarjottiin pehmennettynä paistetun sianlihan kanssa. Mustaleipä oli aikanaan pitojen ensimmäinen tarjottava, usein snapsiryypyn kera. Tämä erikoislaatuinen leipä on Ahvenanmaan lisäksi yleinen myös Turun saaristossa.
Toinen kansallisleipä on litteä hemvete-grahamleipä. Se sopii niin aamiaisleiväksi kuin saaristolaisen mustanleivän tapaan kalakeiton kaveriksi.

Gotlannin limppu puolestaan on levain-juurimenetelmällä tehty ruisvehnäleipä, joka maustetaan kuivatuilla, jauhetulla pomeranssinkuorella (pomeranssi on sitrushedelmä). Lopputuloksena on pehmeä ja mehevä limppu, jonka maut sopivat erinomaisesti vaikka jouluaikaan.

GOTLANNISSA PANNUKAKKU SYÖDÄÄN SINIVATTUHILLON, AHVENANMAALLA LUUMUKIISSELIN KANSSA
Gotlannin rooli kauppapaikkana on todennäköisesti syy siihen, miksi eksoottinen mauste, sahrami, on niin keskeisessä asemassa paikallisissa jälkiruokatarjonnassa.
Sahramipannukakku on hyvä esimerkki siitä, että Gotlanti on avoin vaikutteille. Saaren tärkein jälkiruoka maustetaan sahramilla, joka on tuotu kaukaa ja on kallista. Yhteen grammaan sahramia tarvitaan 200-600 luottia, ja yhdestä emistä niitä saadaan vain kolme kappaletta. Sen vuoksi se on maailman kallein mauste, Muuten pannukakku muistuttaa monia muita keskiaikaisia jälkiruokia, pannukakkumaisia herkkuja, jotka maustettiin jollain eksklusiivisella.

Pannukakun kaverina tarjotaan usein salmbär-nimisestä marjasta tehtyä hilloa. Suomessa marjasta käytetään nimitystä sinivatukka, ja se on ilmeisesti jonkinlaista sukua karhunvatukalle.
Gotlannin pannukakku on puuropohjainen pannukakku kuten Ahvenanmaan pannukakku ja se tehdään tavallisesti riisistä.
SAHRAMIPANNUKAKKU
1 1/2 dl puuroriisiä
2 dl vettä
4 dl maitoa
suolaa
3/4 dl hunajaa
0,5 g (pussi)sahramia
1/2 tl kardemummaa
4 munaa
LISÄKSI
(Sini)vadelmahilloa
Keitä riisiryynejä ja vettä kannen alla miedolla lämmöllä 10 minuutin ajan. Kaada joukkoon maito ja anna puuron kypsyä välillä sekoitellen samallaniin pitkään, että ryynit pehmenevät, noin 20-30 minuuttia.
Lisää suola, hunaja, sahrami, kaneli, kardemumma ja munat. Kaada taikina uunin kestävään piirakkavuokaan
Paista 200 asteessa puoli tuntia. Tarjoile hillon kanssa.
Ahvenanmaan pannukakku (ruots. Ålandspannkaka) pannukakku on herkku, joka eroaa tavanomaisesta pannarista sisältämällä manna- tai riisipuuroa sekä kardemummaa. Jopa hääjuhlat aloitettiin entisaikaan tarjoamalla vieraille pala pannukakkua.

AHVENANMAAN PANNUKAKKU
Uunipannullinen
1 l maitoa
1 1/2 dl mannasuurimoita (tai 1 dl riisisuurimoita)
1 dl vehnäjauhoja
3 kananmunaa
½ – 1 dl sokeria
½ tl suolaa
2 tl rouhittua kardemummaa
50 g voita
Keitä valitsemistasi suurimoista ja maidosta notkea puuro ja anna sen hieman jäähtyä.
Vatkaa kananmunat ja sokeri ja sekoita puuroon. Lisää jauhot, suola ja kardemummK (jos taikina on liian jäykkää, lisää maitoa).
Kaada taikina voideltuun uunivuokaan tai pyöreään paistinpannuun. Lisää päälle voinokareita.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 40–60 minuuttia.
Ohje on Ahvenanmaan Marttapiirin keittokirjasta ”Ät med hela mun”.

Oluenystävätlöytävät molemmilta saarilta runsaasti paikallisia panimoita, jotka täydentävät ruokakulttuuria.
Gotlannissa suosittua olutta panevat Gotlands Bryggeri ja pienpanimo Snausarve Gårdsbryggeri. Brygghuset keskellä Visbyssä tarjoaa yli 100 erilaista olutta, joista monet ovat paikallisia.
Ahvenanmaalla olutta pannaan kahdessa pienpanimossa, Stallhagenissa ja Open Water Breweryssä. Molemmat tuottavat useita erityyppisiä kausioluita ja sijaitsevat noin kymmenen minuutin ajomatkan päässä Maarianhaminasta.

Liikenneyhteydet Gotlantiin
Kesäaikaan Visbyhyn on suora lentoyhteys Helsingistä 2-4 kertaa viikossa. Reittiä liikennöivät Finnair ja BRA. Ympäri vuoden saarelle on hyvät yhteydet sekä Arlandan että Bromman lentokenttien kautta. Kesäaikaan Tallink Silja tekee risteilyjä Visbyhyn, Viking Line puolestaan tarjoaa risteilyjä Visbyhyn kesän lisäksi myös syksyllä ja talvella.
SAATAT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ JUTUISTA




