Kansainvälinen aineettoman kulttuuriperinnön päivä: Perinnön tekijät ja ruokakulttuurin siirtäminen

Kansainvälistä aineettoman kulttuuriperinnön päivää vietetään vuosittain 17. lokakuuta, ja se on Unescon yleiskokouksen päätöksellä nostettu tärkeäksi kulttuuriseksi tapahtumaksi. Tänä vuonna päivän teema Suomessa on ”Perinnön tekijät”. Tämä teema nostaa esille ne aktiiviset yksilöt ja yhteisöt, jotka harjoittavat ja siirtävät eteenpäin erilaista aineetonta kulttuuriperintöä, olipa kyseessä sitten tanssi, musiikki, käsityöt tai ruokakulttuuri.

Stadilainen silakkakukko

Luin Helsingin Sanomista tänään, 17.10. artikkelin, jossa kauppias Timo Könttä on pannut merkille, miten suomalaiset vähitellen hylkäävät kotiruoan. Kauppiaan mukaan kotiruoka on korvautunut helpoilla ja nopeilla vaihtoehdoilla.

Ruokatoimittajana ja yläkoulun kotitalousopettajana haluan olla osa sitä ketjua, joka siirtää ruokakulttuuriperintöämme tuleville polville. Ruokakulttuurimme on osa historiaa, joka auttaa ymmärtämään myös esivanhempiemme aikaa. Meidän ei tarvitse palata niihin aikoihin, mutta emme myöskään saisi unohtaa lähtökohtiamme tänä globaalina Tik Tok -aikakautena. Vaikka pizza (!) olikin ehdolla Suomen kansallisruoaksi, äänestyksen voitti ruisleipä.

Yksi lohi – monta ruokaa

Ruokaperinteet kertovat tarinoita, arvoja ja perhesiteitä, jotka ulottuvat sukupolvien taakse. Suomalaisessa kulttuurissamme ”Mummojen keittiö” on erityinen käsite, joka tuo mieleen lämpimät muistikuvat perinteisistä ruoista ja niiden valmistamisesta isoäidin tai äidin opastuksella.

Liisa-kummin lanttukukko

Mummojen reseptit, kuten mämmi, karjalanpiirakat ja kalakeitto, eivät ole pelkästään ruokia – ne ovat myös tarinoita, jotka kietoutuvat ympärillemme. Kun opimme valmistamaan niitä, opimme myös ymmärtämään menneisyyttämme ja juuriamme.

Tilliliha

Voimme kaikki kantaa oman kortemme kekoon osallistumalla tämän kulttuuriperinnön siirtämiseen esimerkiksi järjestämällä lapsillemme ja lapsenlapsillemme ruokakurssin, jossa opastamme kädestä pitäen nuorempia sukupolvia perinteisten ruokien valmistuksessa. Ja tietysti voimme jakaa omia reseptejämme ja tarinoitamme sosiaalisessa mediassa. Jokainen meistä voi olla perinnön tekijä ja siirtäjä.

SAATAT PITÄÄ NÄISTÄ OHJEISTA

Perjantaiessee: Mitä ruokalautasemme meistä kertoo?
Mummojen keittiöstä
Köksänmaikan päiväkirja