Äiti meni töihin, keittiöön tuli jääkaappi ja olohuoneeseen telkkari.
Varakkaat naapurit matkustivat Mallorcalle ja kävivät possujuhlilla.
Muistatko mitä ruoalle tapahtui 60-luvulla?
Monet muistavat 60-luvun vuosikymmenenä, jolloin koti ja keittiö
koneellistui. Jääkaapit, sähkövatkaimet, grillit, painekattilat… ne mullistivat taloudenpidon siitä, mitä se oli ollut 50-luvulla. Nopeuttavia ja helpottavia välineitä tarvittiinkin, sillä naiset siirtyivät kotiliesien ääreltä työelämään yhä sankemmin joukoin.
Työpäivät olivat pitkiä eikä aika enää riittänyt monien tuntien hauduttamista tai keittämistä vaativien ruokalajien valmistamiseen.Perheenemäntä oppi oikaisemaan kun teollisuus tarjosi siihen mahdollisuuden: perunasose sekoitettiin hiutaleista ja valmiilla eineksillä sai ruoan nopeasti pöytään.
Maaseudulla syötiin melko perinteisesti ja uusia ruokalajeja omaksuttin hitaasti. Kotitaloudet olivat vielä hyvin omavaraisia raaka-aineiden suhteen.
Muotiruokaa maaseudullakin oli valkokastike ja siihen hakatut kananmunat.
Kokoliha ja erilaiset lihatuotteet alkoivat maistua suomalaisille yhä paremmin
1960-luvun puolivälistä. Sianliha ohitti
naudanlihan kulutusluvuissa 1970-luvun
alussa.
Silloin opittiin arvostamaan pihvejä ja pihviravintoloita. Pihvin piti olla paistettu tai grillattu, mieluimmin lautasen kokoinen. Usein lihan määrä korvasi laadun. Kastikkeet olivat poissa muodista, ne korvattiin kätevästi maustevoinapilla. Pihvin kanssa syötiin iso kasa ranskalaisia perunoita ketsupilla höystettynä ja löytyipä lautaselta kasvispuoltakin: keko pakastesekavihanneksia.
Ensimmäistä kertaa suomalaisilla oli varaa syödä liikaa. Rasvan kulutus oli huipussaan 1960-luvun alussa.
Samaan aikaan alkoi viljan kulutuksen
alamäki. Kasvisten käyttö lähti voimakkaaseen nousuun, sillä tuoreiden ja pakastevihannesten tarjonta lisääntyi. He-
delmistä suosittiin erityisesti omenoita
ja sitrushedelmia.
GRILLATUT PIHVIT
4 viipaletta naudan sisä- tai ulkofileetä tai hyvin riippunutta sisäpaistia
1 rkl öljyä
3/4 tl suolaa
ripaus mustapippuria
ripaus valkosipulijauhetta
Pihvit nuijitaan kevyesti nyrkillä. Pihvit sivellään öljyllä ja pannaan kuumaan grilliin. Käännä pihvejä pari-kolme kertaa kypsennyksen aikana ja mausta vasta loppuvaiheessa. Kypsennysaika on noin viisi minuuttia riippuen kypsyysasteesta. Kosketusgrillissä kypsentämisaika riittää 1–2 minuuttiin.
Tarjoile pihvit maustevoinapin, ranskalaisten perunoiden ja keitettyjen sekavihannesten kanssa.
MAUSTE-ELI AROMIVOIT LIHALLE
Valmista maustevoita sekoittamalla 100 grammaan huoneenlämpöistä voita mausteaineet. Muovaile seoksesta tanko ja anna kovettua jääkaapissa kelmuun tai voipaperiin kiedottuna. Leikkaa tangosta viipaleita vastapaistetun pihvin päälle.
PERSILJAVOI
Voihin sekoitetaan runsaasti persiljasilppua, ja se maustetaan suolalla ja mustapippurilla.
VALKOSIPULIVOI
Voihin sekoitetaan viisi puserrettua valkosipulinkynttä ja 1/2 tl suolaa.
HOMEJUUSTOVOI
Voihin sekoitetaan 50 grammaa sinihomejuustoa, 1 tl Worcesterkastiketta ja 1/2 tl mietoa sinappia. Mausta voi suolalla ja valkopippurilla.
Muotiruoaksi kehkeytyi grillattu broileri. Broileri esiteltiin ensimmäisen kerran 1959 Kangasalan Maatalousnäyttelyssä ja 60-luvun lopussa sen sai grillattuna lähes jokaisesta isommasta ruokakaupasta.
Valmina myytävä jauheliha nosti
jauheliharuoat suosioon. Jauhelihaa alettiin lisätä myös makaronilaatikkoon,ja lihamakaronilaatikosta tuli erityisesti lasten herkkuruoka.
60-luvulla vieraiden kanssa seurustelttiin
yhä useammin ruokapöydän ympärillä. Tarjolla saattoi ollakin kahvin ja pullan asemesta lämpimia leipiä teen kanssa, juustoja, hapankorppuja ja viinia tai muotitietoisimmissa piireissä fondyytä.
60-LUVUN LÄMPIMÄT LEIVÄT
8 viipaletta vaaleaa leipää
voita voltelemiseen
ketsuppia
sinappia
8 paksua siivua Gouter-kinkkumakkaraa
8 juustoviipaletta
Leipäpalat voidellaan voilla ja maustetaan ketsupilla ja sinapilla.
Jokaiselle viipaleelle pannaan ensin paksu viipale makkaraa ja päällimmäiseksi juustoviipale.
Leipiä paistetaan 225 asteisessa uunissa tai grillissa, kunnes juusto sulaa ja kuorrutus saa väriä.
Jos suomalaiset olivat aikaisempina vuosikymmeninä erottaneet tarkasti ruoan ja juoman, niin 60-luvulla ne opittiin yhdistämäan. Viiniä maisteltiin palanpainikkeena ja opittiin sitä lorauttamaan pataankin. Varsinkin opiskelijapiireissä ei voinut 60-luvulla olla törmäämättä algerialaiseen punaviiniin. Eräs 60-lukulainen syvä kaiho äänessään muisteli ryynimakkaraillallista, joka huuhdeltiin alas halvalla punaviinillä.
JUUSTOFONDYY
300 g emmentalia
300 g gruyerea
1 valkosipulin kynsi
3 di kuivaa valkoviinia
1 rkl maissijauboja + 1/2 dl viiniä
1 tl sitruunamemua
ripaus mustapippuria ripaus muskottipähkinää
(1-2 rkl hedelmäviinaa,
esim. kirschia)
LISÄKSI leipäkuutioita
Juustot raastetaan.
Valkosipulinkynsi halkaistaan ja
sillä hierotaan (savi) padan
sisäpinta. Valkoviini mitataan pataan ja kuumennetaan liedellä lähes
kiehumispisteeseen.
Juustoraaste lisätään vähitellen viinin joukkoon ja seosta liikuttellaan puu-
kauhalla, kunnes juusto sulaa tasaiseksi massaksi. Maissijauhot sekoitetaan viinitilkkaan ja seos lisätään nauhana koko ajan sekoittaen fondyyn joukkoon. Keitetään hetken aikaa.
Fondyy maustetaan sitruunamehulla, ripauksella mustapippuria, muskottipähkinää ja lorauksellaa viinaa.
Pata nostetaan pöytään pienen
lämmittimen päalle (kynttilän
liekkikin riittäa juustofondyylle).
Fondyyn kanssa tarjotaan vaaleita leipäkuutioita.
SAATAT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ OHJEISTA
HIMAHELLAN TIINA 