Ensimmäinen adventti avaa pikkujoulukauden. Ensimmäistä adventtisunnuntaita sävyttää riemu. Kirkossa lauletaan Hoosianna-virttä ja liturginen väri on valkoinen, ilon väri.
Pikkujoulukautena ystäviä tavataan rennoilla glögikutsuilla tai joulupuuron merkeissä. Yhdessäolosta nautitaan myös ravintoloiden joululounailla työtovereiden tai sukulaisten kesken.
Pikkujouluja alettiin viettää Suomessa 1900-luvun alussa, ja pikkujoulukausi kehittyi alun perin vaatimattomista joulujuhlista itsenäisyyspäivän ja joulun välissä vietettäväksi perinteeksi.
Alkujaan ne olivat tilaisuuksia kokoontua ystävien ja perheen kanssa, jakaa joulun iloja ja nauttia pieniä jouluherkkuja. Vieraiden odotettiin tuovan mukanansa joulumaistiaisia, kuten piparkakkuja, glögiä ja joululeivonnaisia. Näin luotiin pohja perinteiselle jouluherkkujen jakamiselle, joka on yhä edelleen meille tärkeä osa joulukulttuuria.
1900-luvun alkupuolella pikkujoulut alkoivat yleistyä erityisesti työpaikoilla, vahvistaen yhteishenkeä ja tarjoten mahdollisuuden kiittää työntekijöitä kuluneesta vuodesta. Nykyään pikkujoulut saattavat olla suuria juhlia, joissa on erilaista ohjelmaa ja tunnelmaa. Pikkujouluja odotetaan ja ne ovat osa suomalaista joulunviettoa. Tosin viettotavat vaihtelevat perheiden ja yritysten välillä.
Suolaiset piirakat ja muut leivonnaiset sekä erilaiset napostelutarjottimet maistuvat rennoissa illaistujaisissa. Pieniä suupaloja on helppo valmistaa useampaakin sorttia.
HIMAHELLAN TIINA 