Wieliczkan suolakaivos on poikkeuksellinen paikka – piilossa maailmalta, täynnä salaisuuksia. Suolakaivokset ovat listattu UNESCO:n maailmanperintöluetteloon vuonna 1978.
Krakovan viikonlopun kulttuurikohteemme oli Wieliczkan suolakaivokset. Se tarkoitti 2 1/2 tunnin ja 3,5 kilometrin kävelyretkeä sekä yli 800 porrasaskelmaa 135 metrin syvyyteen. Niin hieno kun kaivos onkin, en suosittele käyntiä polvivammaisille enkä ahtaanpaikankammoisille.
Krakovan suolakaivokset sijaitsevat noin 15 kilometriä Krakovasta etelään. Wieliczkan suolakaivos on yksi maailman vanhimmista ja merkittävimmistä suolakaivoksista. Sen historia ulottuu 1200-luvulle, ja se toimi aktiivisesti yli 700 vuoden ajan, kunnes se suljettiin vuonna 1996.
Kaivokset ulottuvat yli 300 metriin maan alle ja niissä on yli 300 kilometriä käytäviä. Kaivoksesta on kaivettu yli 26 kaivosta ja porattu 9 miljoonaa kuutiometriä tilaa.
Wieliczkan suolakaivokset ovat kuuluisia upeista suolaveistoksistaan, useista kappeleista ja tekojärvistä, jotka on kaikki muotoiltu suolasta. Yksi tunnetuimmista kohteista on Pyhän Kingan kappeli, joka on koristeltu monilla vaikuttavilla suolaveistoksilla.
Nykyään suolakaivokset ovat suosittu turistikohde, ja niiden opastetut kierrokset tarjoavat vierailijoille mahdollisuuden tutustua niin historiaan, kaivostoimintaan kuin suolataiteeseen.
SUOLAISTA HISTORIAA
Suolan historia ulottuu tuhansien vuosien taakse ja se on ollut keskeinen osa ihmiskunnan kehitystä. Suola on ollut tärkeä säilöntäaine, joka on auttanut ruoantuotannossa ja -säilytyksessä, mikä on ollut olennaista erityisesti ennen modernien säilytysmenetelmien keksimistä.
Neoliittinen aika, joka tunnetaan myös nimellä uuskivikausi, kesti noin 10 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua noin vuoteen 3 000 eaa. asti. Keskieuroopan vanhimmat suolanvalmistustyökalut, jotka löydettiin Baryczin kylästä lähellä Wieliczkaa, ovat peräisin tältä ajalta.
Varhaisimmissa sivilisaatioissa, kuten Mesopotamiassa ja Egyptissä, suolaa käytettiin paitsi ruoan säilöntään myös kaupankäynnissä. Suolasta tuli tärkeä kauppatavara. Suolateollisuus kukoisti Kiinassa, Roomassa ja Euroopassa.
Suola on symboloinut vaurautta ja voimaa, ja sitä on käytetty monissa rituaaleissa. Sotilaat saivat osan palkastaan suolana, ja tämä johti sanan ”salarium” syntyyn. Sana tulee latinankielisestä sanasta ”sal”, joka tarkoittaa suolaa. Suola oli arvokas tavara, ja sen käyttö palkkana oli yleistä erityisesti antiikin Roomassa. Tämä perinne on jäänyt elämään kieleen, ja nykyisin englanninkielinen sana salary, suomeksi palkka, liittyy edelleen suolan historiaan.
Keskiajalla suolan käyttö levisi laajemmin Euroopassa, ja suolatiet olivat tärkeitä kauppareittejä. Suolan merkitys jatkui teollistumisen aikana, ja sen valmistusmenetelmät kehittyivät edelleen.
Wieliczkan kaivoksesta saatu suola muodosti tärkeän osan alueen taloudesta. Sen myynnistä saatiin tuloja, jotka edesauttoivat paikallisten yhteisöjen ja koko alueen kehitystä.
Wieliczkan suola houkutteli kauppiaita ja ostajia eri puolilta Eurooppaa, mikä teki siitä merkittävän kaupankäynnin keskuksen. Kaivoksen tuottama suola kuljetettiin eri markkinoille, mikä auttoi laajentamaan kaupankäynnin verkostoja.
Kaivoksen toiminta tarjosi työpaikkoja monille ihmisille, mikä paransi alueen elinoloja ja vähensi työttömyyttä. Työllisyys ei rajoittunut vain kaivostyöläisiin, vaan se vaikutti myös paikalliseen palvelu- ja tukiteollisuuteen.
Suolakaivoksen toiminta johti infrastruktuurin kehittymiseen, kuten teiden ja kuljetusreittien parantamiseen, mikä puolestaan helpotti kaupankäyntiä ja yhteyksiä muihin alueisiin.
Suolan saanti ja kaupankäynti toivat alueelle vaurautta, joka mahdollisti kulttuuristen ja taiteellisten hankkeiden, kuten kaivoksen sisäisten taideteosten ja kappelin, toteuttamisen.
MITÄ MAKSOI?
Valitsimme helpoimman (ja ehkä kalleimman) tavan tehdä puolen päivän retki suolakaivoksille. Ostimme retken, jossa kuljettaja haki meidät ”kotiovelta” ja vei 8 hengen ryhmän kanssa suolakaivoksille, jossa ryhmäämme odotti englanninkielinen opas. Kierroksen jälkeen meidät palautettiin Krakovaan haluamaamme paikkaan. Retki maksoi 70 euroa/henkilö.
SAATAT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ BLONDI REISSAA -POSTAUKSISTA
HIMAHELLAN TIINA 