Glögi, tuo tuoksuva ja mausteinen joulujuoma, höyryää tulevan sesongin aikana laseissamme niin kahviloissa, pikkujouluissa kuin illanistujaisissa. Ja lämmittää se mukavasti viluista ihan kotisohvan nurkassakin.
Glögi ei ole vain suomalaisten juoma, vaan esimerkiksi kaikissa Pohjoismaissa glögi kuuluu olennaisesti joulun ja usein koko talvenkin perinteisiin. Saksankielisissä maissa sekä Alsacen alueella Ranskassa maustetut ja lämmitetyt viinit, glühwein tai vin chaud, ovat perinteisiä juomia erityisesti joulumarkkinoilla. Pohjana käytetään usein punaviiniä, joka maustetaan kanelilla, vaniljalla, sitrushedelmillä tai muilla mausteilla ja saatetaan vielä lorauttaa joukkoon hieman terästystä, vaikkapa rommia.
Myös monien muiden Euroopan maiden joulumarkkinoilla höyryävät kuumat viinit tai liköörit, kunkin maan omien perinteiden mukaisesti.
Glögin historiasta on yhtä monta tarinaa kuin juomassa on makujakin. Ensimmäinen tunnettu glögiresepti on noin 2 000 vuotta vanha ja se löytyy Roomassa eläneen kulinaristin Apicuksen keittokirjasta.
Maustettu viini kuului eurooppalaisiin juomaperinteisiin jo keskiajalla, jolloin sitä pidettiin terveyttä edistävänä juomana. Lämmitettynä viiniä on nautittu Euroopassa aina 1600-luvulta lähtien, ja alppimaiden asukkaat juovat suurin piirtein samaa glühweinia vielä tänäkin päivänä. Luultavasti juuri glühweinista juontaa pohjoismaisenkin glögin juuret.
1800-luvun lopulla Ruotsissa alettiin nauttia kuumaa, maustettua viiniä erityisesti joulun aikaan. Suomeen glögi on rantautunut Ruotsista, ja kielemme glögi-sana tuleekin ruotsin sanasta glögg. Se taas on muotoutunut sanoista glödgat vin eli hehkuviini.
Suomessa glögillä ei siis ole historiallisen pitkiä perinteitä. Glögiä nautittiin Suomessa 1900-luvun alussa lähinnä yläluokan keskuudessa ja suuren kansan keskuuteen juoma levisi vasta 1960-luvulla.
Glögeillä on omat vuosikertansa
Blossa aloitti vuosikertaglögien valmistamisen vuonna 2003. Blossa on tunnettu ruotsalainen glögimerkki, ja se on ollut edelläkävijä vuosikertaglögien saralla. Jokaisena jouluna Blossa julkaisee uuden vuosikertaglögin, joka on valmistettu erityisesti tiettyjä raaka-aineita ja makuja korostaen.
Blossa on tunnettu siitä, että se käyttää vuosikertaglögeissään erilaisia viinejä ja mausteita, ja jokainen vuosikerta tuo mukanaan oman ainutlaatuisen makuelämyksensä. Yksi erityinen piirre on se, että vuosikertaglögiin liittyy usein myös kauniisti suunniteltu pullo ja juoma on suosittu myös lahjaideana.
Lignell & Piispanen on kuopiolainen alkoholi- ja juomavalmistaja, joka tunnetaan perinteisistä suomalaisista juomista. He alkoivat valmistaa vuosikertaglögiä vuonna 2014.
Kaisan mukana -maistelujengi tutustui kolmeen 15 % alkoholia sisältävään glögiin. Kaikkia näitä suositellaan nautittavan niin lämmitettynä kuin kylmänä. Koska glögit ovat vahvoja ja makeita, niitä riittää tarvittaessa max 1 dl/annos.
Itse en osannut valita ehdotonta suosikkiani. Kaikille näistä glögeistä löytyisi aikansa ja paikkansa.
KAISAN MUKANA MAISTELUJENGIN SUOSIKIT
KLASSIKKO UUDELLA TWISTILLÄ
Loimu 2024 vuosikertaglögi 15%, 15,99 e
Loimu 2024 glögi on kunnianosoitus luonnon aarteille, yhdistäen kolme hienostunutta makua: mesimarja, aromikas aronia ja mehukkaat, kypsät luumut.
MAISTUU MYÖS KYLMÄNÄ ON THE ROCKS
Blossa 2024 Edinburgh 15 % 15,98 e
Blossa 2024 Edinburgh vie makumatkalle Skotlannin Ylämaille. Vuoden 2024 vuosikertaglögissä aistii viskin vivahteita sekä aavistuksen merilevää.
KUIN PULLOTETTU LUSSEKATTEN eli Lucianpäivön sahramipulla
Dufenkrooks Sahrami 15 % , 14,49 e
Dufvenkrooks Saffran on valkoinen vahva viiniglögi, joka on valmistettu ekologisesta valkoviinistä ja maustettu ylellisellä sahramilla. Lopputuloksena on mausteinen glögi, jossa on vivahteita kuivatuista hedelmistä, mintusta, sahramista, sitruksesta ja kanelista.
TIINAN VINKKI
Mittaa 2 cl sahramiglögiä kuohuviinilasiin ja täytä lasi kuivalla kuohuviinillä. Sahramin ylellinen maku tulee kauniisti esiin.
Muista että:
* Jos käytät glögimehutiivistettä, tee mehusta riittävän makeaa. Glögi on parasta täyteläisenä.
* Pidä glögi riittävän mietona, alkoholi maistuu kuumana voimakkaammin. Mieluummin liian mieto ja hyvän makuinen kuin liian vahva ”halolla päähän” -glögi.
* Alkoholi alkaa haihtua jo alle 80 celsiusasteessa. Jos haluat säilyttää juoman prosentit, alkoholipitoinen glögi ei saa kiehua kuumennettaessa.
* Glögin pitää olla kuumaa, mutta ei polttavan kuumaa. Kielen palaminen ei ole kiva juttu joulunakaan.
* Käytä glögin koristelussa kokonaisia manteleita. Mantelirouhe ja mantelilastut tuntuvat lähinnä roskilta suussa.
* Kokeile koristeluun myös kanelitankoja, tähtianista ja neilikoita. Ne lisäävät juoman näyttävyyttä ja antavat samalla glögille lisää makua.
HIMAHELLAN TIINA 