HIMAHELLAN TIINA

7. luokan kotitaloustunnin aiheena oli ympäristökuorman vähentäminen ja kasviproteiinivalmisteet. Keskustelimme myös erilaisista kasvissyönnin muodoista.

Kävimme oppilaiden kanssa läpi ilmastovaikutusruokakolmiota.

Kotitalouksien ruokahävikki Suomessa on noin 120-160 miljoonaa kiloa vuodessa. Sen rahallinen arvo on 500 miljoonaa euroa. ”Ruokahävikki on kuin seteleitä repisi”.

Ruokahävikki vastaa myös 100 000 auton hiilidioksidipäästöjä vuodessa.

Mitä tehdä?

1. Laita ruoka ruoaksi, älä roskiin.
2. Suosi kausiruokaa ja syö kasvispainotteisesti. Ruoassa raaka-aineet ovat aterioiden tärkeimmät kuormituslähteet.
3. Lähiruokaa lautaselle. Lähiruokaa syömällä kantaa vastuuta paikallisen tuotannon säilymisestä ja paikallistaloudesta. Lähiruoasta on helpompi tietää kuinka se tuotetaan.
4. Kokeile luomua. Luomuviljely parantaa luonnon monimuotoisuutta pelloilla.
5. Tuotantotapa vaikuttaa ilmastopäästöihin. Pitkään elävän naudan hiilijalanjälki on suurempi kuin kahdessa kuukaudessa tuotetun broilerin.
6. Kasvata itse ja poimi luonnosta ruokasi. Luonnossa liikkuminen tarjoaa ympäristöystävällistä hyvinvointia.
7. Vaikuta ruokahankintoihin. Kysele tuotteiden alkuperästä

Oppilailla ei tuntunut olevan selkeää kuvaa siitä, mikä on vegaanisen ja vegetaarisen ruokavalion ero.

Vegaanin ruokavalioon ei kuulu mitään eläinperäisiä ruoka-aineita. Vegaanit eivät myöskään käytä vaatteita, asusteita tai kosmetiikkaa, jotka sisältävät eläinperäisiä materiaaleja, kuten nahkaa.

Raakaruokailija eli elävää ravintoa ruokavalionaan käyttävä syö kasviskunnan tuotteita, joita ei ole kuumennettu yli 45 asteen.

Kasvispitoisen tai kasvisruokavalion toteuttamiseen on puolestaan olemassa monia erilaisia vaihtoehtoja.

Pavuilla, erityisesti soijalla ja härkäpavuilla, linsdeillä, pähkinöillä, herneillä sekä erilaisilla kasvijuomilla saadaan kasviruokavalioon lihatuotteita ja kalaa korvaavia tuotteita.

Kaupoista löytyy jo runsas valikoima erilaisia kasviproteiineja. Niitä ovat mm. tofu, härkis, nyhtökaura, soijarouhe ja muut soijatuotteet.

HÄRKÄPAPU-PASTAVUOKA
vegaaninen
Pastan keittäminen
2 l vettä
1 tlsuolaa
4 dl (gnocchi) pastaa (125 g)
Kastike
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 kuivattua härkäpapurouheseosta
2 dl tomaattimurskaa
2 dl ruokakermaa vastaavaa
kasvipohjaista valmistetta
1 mm mustapippuria
1 mm chilijauhetta
1-2 tl kuivattua oreganoa tai basilikaa
1 rkl tomaattiketsuppia
1/2 tl suolaa
1 dl kasvirasvavalmistetta raasteena
Vuoan voiteluun ja paistamiseen ruokaöljyä
Pinnalle
1 dl juustoa vastaavaa
kasvirasvavalmistetta raasteena

Pane uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Voitele uunivuoka.
Kiehauta vesi, lisää, suola ja pasta. Keita pasta kypsäksi pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta
pasta lävikössä. Laita vuokaan.
Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Kuumenna ruokaöljy paistinpannussa ja kuullota sipulit läpikuultaviksi, älä ruskista.
Lisää pannulle tomaattimurska, papurouhe,
kasvikermavalmiste ja mausteet. Anna hautua 5-10 minuuttia. Sekoita joukkoon kasvirasvavalmisteraaste.
Lisää härkäpapukastike pastan joukkoon univuokaan ja sekoita.
Ripottele pinnalle raastetta. Kypsennä noin 15-20 minuuttia.

GLUTEENITON
Käytä gluteenitonta pastaa.
TONNIKALA-PASTAVUOKA
Vaihda harkapapurouheseos 1 prk (175 g)
tonnikalaa.
SAVULOHI-PASTAVUOKA
Vaida härkäpapurouheseos 100 g lämminsavulohta.

SAATAT PITÄÄ MUISTAKIN KÖKSÄNTUNNEISTA