HIMAHELLAN TIINA

Joulu Sveitsissä heijastaa maan monikulttuurista luonteenpiirrettä, sillä saksalaiset, ranskalaiset, italialaiset ja romaaniset kulttuurit vaikuttavat juhlapyhien viettoon.

Joulukuun alussa ”Samichlaus” (sveitsiläinen joulupukki) vierailee lasten luona auttajansa ”Schmutzlin” kanssa, tuoden makeisia ja lahjoja. Genevessä vietetään kynttilänpäivää joulukuun alussa, mikä on ainutlaatuinen paikallinen perinne.

Joulupukinmetsästys – Klausjagen – on sveitsiläien jouluperinne
Yleensä joulupukki toivotetaan sydämellisesti tervetulleeksi kaikkialla maailmassa. Küssnachtin sveitsiläiskylässä pukki saa kuitenkin vähän toisenlaisen vastaanoton: vuosittain yli 20 000 vierasta saapuu joulukuun viidentenä päivänä jahtaamaan pukkiparkaa. Tapahtuman nimi on “Klausjagen”, vapaasti käännettynä “joulupukinmetsästys”, ja se kuuluu Euroopan kummallisimpiin jouluperinteisiin.

Pukinmetsästys sai alkunsa keskiaikaisena pakanarituaalina, jossa kyläyhteisöt yrittivät ajaa pois pahoja henkiä sietämättömän mekkalan avulla. Tapahtuma oli niin äänekäs, että se kiellettiin 1700-luvulla, mutta se palautettiin vuosisataa myöhemmin uudessa, kristityssä muodossa – ja tällä kertaa kohteena oli joulupukki.

Koko yön kestävään paraatiin osallistuu 180 torvensoittajaa, 200 miestä “iffeleissä” – jättimäisissä valaistuissa hiippalakeissa, jotka on suunniteltu näyttämään hehkuvilta lasimaalauksilta – sekä 700 lehmänkellonsoittajaa, jotka yhdessä ajavat joulupukin ja hänen neljä pimeää tonttuaan pois kaupungista.

Tuoko pukki lahjoja?

Lahjoja Sveitsissä vaihdetaan yleensä jouluaattona, jolloin perheet kokoontuvat viettämään aikaa yhdessä.

Perinteiset jouluruoat vaihtelevat alueittain, mutta usein tarjolla on fondueta, raclettea, piparkakkuja sekä joulun jälkiruokia, kuten ”Lebkuchen” ja ”Christstollen”.

Sana raclette tulee ranskan verbistä racler, raapia. Sulanut juusto ”raapaistaan” suoraan syöjän lautaselle. Sulaneen juuston kanssa nautitaan cocktailkurkkuja, hillosipulia ja keitettyjä tai uuniperunoita. Moderniin raclettepöytään katetaan myös kasviksia, joita voi vaikka kuorruttaa juuston alla. Pöytään voi kattaa myös tapasleikkeleitä ja raakamakkaroita.

Kotioloissa raclette valmistuu kätevästi sähköisessä raclette-grillissä Raclette-grillit on varustettu usein kuudella, kahdeksalla tai jopa 12 pannulla ja puisilla lastoilla, joilla voi kaapia sulaneen juuston lautaselle.

Juustofondyy on vanha, ranskankielisen Sveitsin alueelta kotoisin oleva seurusteluruoka, jossa sulaan juustoon dipataan kuivahtaneita leipäpaloja. Alppikylät olivat talvella eristyksissä lumen vuoksi pitkiä aikoja. juusto ja leipä kuivuivat varastoissa, joten aineksia pehmennettiin syötäviksi liottamalla niitä viinissä.

Fonduen juuret ovat Neuchâtelissa, mutta jokaisella kantonilla on oma tapansa valmistaa sitä. Gruyèressä, Fribourgin kantonissa, tunnetuin on ehkä moitié-moitié eli seos, jossa on puolet gruyèrea ja puolet melko mietoa vacherinia.

Juustofondue moitié-moitié
neljälle
lakto-vegetaarinen, laktoositon, gluteeniton

2 valkosipulinkynttä
400 g Le Gruyère AOP -juustoa raastettana
400 g Vacherin Fribourgeois AOP – juustoa ( tai emmentalia)
noin 4 dl kuivaa valkoviiniä
2 tl sitruunamehua
1 rkl maissitärkkelysjauhoja
mustapippuria myllystä
(muskottipähkinää tai paprikajauhetta)
1–2 rkl kirschiä (tai muuta kirkasta viinaa )

Halkaise toinen valkosipulin kynsi ja hiero sillä padan sisäpinta, se antaa makua ja estää juuston palamista pohjaan.
Lisää viini pataan ja kuumenna kiehuvaksi. Lisää raastetut juustot vähitellen ja sekoita puukauhalla, kunnes juusto on sulanut.
Lisää sitruunamehu ja toinen valkosipulin kynsi murskattuna.
Sekoita perunajauhot kirschiin ja sekoita kuumaan juustoon. Mausta ja sekoita tasaiseksi.
Nosta pöytään spriiliekin tai lämpökynttilän päälle. Tarjoa juuston dipattavaksi vaaleita leipäpaloja, keitettyjä perunoita ja erilaisia kasviksia.
Kasta leipäpaloja fonduehaarukoilla padassa pohjaa myöten hämmentäen.

SAATAT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ