Normaalia vappuhulinaa katsellessa ei uskoisi, että keskiajalla vappu oli kristillinen juhla. Sitä vietettiin englantilais-saksalaisen abbedissa Valburgin pyhimykseksi julistamisen kunniaksi. Sieltä siis nimi ja samana päivänä viettävät nimipäiväänsä edelleen Vappu ja Valpuri.
Monet meistä tuulettavat ylioppilaslakkiaan kerran vuodessa eli vappuna. Tämä perinne tulee Ruotsista, jossa ylioppilaat juhlivat Vappua 1.5. Suomessa Flooran päivä 13.5. oli aikaisemmin perinteinen ylioppilaiden juhlapäivä.
Vappuna on myös marssittu ja poliitikot pitävät puheitaan. Työväestön vappumarssit ovat kotoisin Amerikasta, jossa 1. toukokuuta oli sopimusten uudistamisen päivä. Työväen vaatiessa uusia oikeuksia erilaisissa mielenosoituksissa ei henkilöurheiltakaan vältytty. Heitä muistettiin maailmanlaajuisesti 1. toukokuuta. Suomessa vapunpäivä säädettiin 1944 työntekijöiden vapaapäiväksi. Vuodesta 1979 vappu on ollut myös virallinen liputuspäivä, suomalaisen työn päivä.
Perunasalaatti on vappuklassikko, joka nakkien kanssa kuuluu yhä monien vappupöytään. Perunasalaatti saa monien buffa pöydässä modernin muodon. Kuvassa oleva lämmin perunasalaatti on ns. parsa-perunasalaatti, jossa perunat maustaa öljy-viinietikkakastike. Buffapöydän perunaherkuksi voi valmistaa myös juustoisen perunaterriinin, joka maistuu mainiolta myös haaleana.
Vapun aikaan eletään parhainta parsasesonkia. Vihreä parsa maistuu buffapöydässä marinoituna, mutta parsaa voi käyttää vaikkapa ruokaisaaan parsasalaattiin.
SAATAT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ
HIMAHELLAN TIINA 