YHTEISTÖSSÄ Visit Salo
Monesti pidämme maukasta ja ravitsevaa ruokaa itsestäänselvyytenä, vaikka se oikeastaan on suuri etuoikeus. On tärkeää tässä maailmantilanteessa ihan huoltovarmuudenkin vuoksi, että Suomessa tuotetaan kotimaista ruokaa.
Suomalaisen ruoan päivän vietto on helppoa ihan joka päivä: valitse kaupasta tuotteita, joissa on sinivalkoinen Hyvää Suomesta -merkki, joka takaa kotimaiset raaka-aineet.
Salossa kasvaa merkittävä osa Suomen leipäviljasta sekä monipuolisesti kasviksia, vihanneksia ja marjoja. Maaseudulla kasvatetaan pihvikarjaa, lampaita, kalkkunoita ja muuta lihaa, metsän antimista saadaan riistaa sekä vesistöstä pyydetään kalaa ja rapuja. Torilta ja tilapuodeista voit ostaa suoraan paikallisesti tuotettua lähiruokaa. Päivittäistavarakaupasta löydät paikalliset elintarvikkeet, hillot, mehut ja muut herkut.
Mikä on Lähiruokapäivä?
Mistä suomalainen ruoka tulee? Millaisia tuotteita ja palveluita omalla kotiseudullasi tuotetaan? Mitä muuta mielenkiintoista maaseudulta löytyy?
Muun muassa näihin kysymyksiin voi saada vastauksen valtakunnallisen Lähiruokapäivän tapahtumissa 6-7.syyskuuta 2025, joita järjestetään ympäri Suomea.
Lähiruokapäivänä pääsee tutustumaan paikallisiin tuottajiin ja yrityksiin, ostamaan tuoreita raaka-aineita ja tuotteita suoraan tekijöiltä itseltään. Monissa kohteissa on myös mahdollisuus tutustua tilan eläimiin, koneisiin ja pihapiiriin.
Kyseessä on siis oikea maaseudun avointen ovien tapahtuma.
Lisätietoja löydät tästä linkistä
Pääsin tutustumaan Visit Salon vieraana viiteen tuotantotilaan Varsinais-Suomessa. Hekin ovat mukana Lähiruokapäivän tapahtumissa.
Speltin koti -Birkkalan luomutila
Speltin viljelty Birkkalan tilalla alkoi vuonna 1993. Nykyisen isännän Simo Larmon vanhemmat Pirkko ja Jaakko matkustelivat Saksassa ja saivat tutustua tuolloin Suomessa vielä lähes tuntemattomaan spelttiin ja maistella siitä tehtyjä ruokia. He toivat tuolta matkalta mukaan kilon pussin speltin siemeniä. Kävi ilmi, että speltin viljeleminen onnistuu myös Suomessa, ja siitä tämä kaikki alkoi.
Birkkalan tilan speltti-tiimiä johtaa agrologi (AMK) Simo Larmo yhdessä puolisonsa Riina Larmon kanssa.
Tiesitkö?
- Birkkalan myllyllä ei käsitellä muita viljoja kuin spelttiä, jotta tuotteisiin ei tule jäämiä muista viljoista.
- Spelttiakanoista saa tehtyä tyynyjä.
- Birkkalan spelttituotteita myydään myös maailmalla. Tällä hetkellä tuotteita toimitetaan mm. Saksaan, Italiaan, Espanjaan, Ranskaan sekä Iso-Britanniaan.
- Birkkalan spelttituotteille ei tehdä esikypsytystä. Tämä takaa sen, että speltissä säilyy sen aito maku ja terveellisyys!
- Birkkalan spelttijauhoista tulee todella hyvät spelttipizzapohjat!
Marjoja Meritalosta
Birkkalan tilan puurobaarissa saimme maistiaisia myös Meritalon perheyrityksen hilloista, joita valmistetaan täysin kotimaisista raaka-aineista Ylönkylässä, Salossa. Marjat sekä hedelmät tulevat suomalaisilta viljelijöiltä ja suomalaisista metsistä.
Susanna ja Olavi Lindstedt perustivat Meritalon vuonna 1995. Tilan nimen mukaan nimetyn yrityksen päätuotteita ovat hillot, joiden lisäksi Meritalo-tuoteperheeseen kuuluvat niin mehut, hyytelöt ja marjarouheet.
Villitarhuri -tuoteperhe laajentaa Meritalon valikoimaa nostamalla kotimaisten marjojen rinnalle muitakin luonnon tarjoamia raaka-aineita.
Alkoholitonta, kuohuvaa Villitarhuria valmistetaan horsma-raparperin ja lakka-valkoherukan makuisena.
Idea Villitarhurista syntyi kun elintarvikekemian ammattilainen ja innokkas puutarhaharrastaja Anni Heijari kiinnostui syvemmin luonnonvaraisista kasveista luonnontuotejalostajan opinnoissa. Näiden kolmen maailman yhdistäminen on mahdollista Meritalon ammattitaitoisen tiimin kanssa.
Mitä kypsempi papu sitä parempi maku
Seuraavaksi vierailimme härkäpapuun keskittyvällä Karviaisten tilalla Salon Angelniemellä. Tilaa pitävät Martin ja Katriina Klinckowström jo neljännessä sukupolvessa. Myös viides sukupolvi on jo kasvamassa. Voima-papu sai alkunsa vuonna 2016, kun Karviaisten tilan viljelijäpariskunta kokeilivat pelloillaan härkäpapua.
Karviaisissa on nyt tuotannossa ja jalostuksessa härkäpapu; Karviaisten Voima-Papu. Tästä ravintokasvista puhutaan koko Suomen superfoodina.
Härkäpapu on vanha ja yleinen ravinto- ja rehukasvi. Ensimmäinen kirjallinen merkintä härkäpavusta Suomessa on vuodelta 1234, kun Ruotsin kuningas Mauno Ladonlukko määräsi talonpoikaispavun viljelyksessä maksettavaksi kymmenykset kirkolle.
Yksi tilan tuotteista on härkäpapurouhe. Härkäpapurouhetta voi käyttää monella tavalla eri ruoka-annoksissa ja leivonnaisissa. Tässä muutamia käyttötapoja:
- Smoothiet ja proteiinijuomat: Lisää rouhetta smoothieisiin tai proteiinijuomiin saadaksesi lisää proteiinia ja kuitua.
- Keitot ja pataruokia: Käytä rouhetta keittojen tai pataruokien sakeuttajana ja ravinteiden lisääjänä.
- Pihvit ja burgerit: Sekoita härkäpapurouhetta kasvispihvien tai -burgerien taikinaan, jolloin saat maukkaita ja proteiinipitoisia vaihtoehtoja.
- Leivonnaiset: Voit käyttää rouhetta leivontaresepteissä, kuten leivissä, muffinssissa tai pannukakuissa, korvaamaan osan jauhoista tai lisäämään rakennetta.
- Salaatit: Rouhetta voi ripotella salaattien päälle tai sekoittaa salaattiin, jolloin saat lisää proteiinia ja rakennetta.
- Pasta- ja riisiruoat: Lisää rouhetta pastoihin tai riisiruoan joukkoon, jolloin saat ravinteikkaamman aterian.
- Energiapatukat: Käytä rouhetta energiapatukoiden tai -pallojen valmistuksessa, jolloin saat lisää ravinteita ja makua.
Karviaisten tilan Voima-paputuotteita voi tilata mm. heidän verkkokaupastaan.
Paula Achrénin Puutarhassa viljellään yli 50 omenalajiketta
Achrénin tilalla on viljelty omenoita jo 50 vuoden ajan kahden sukupolven voimin. Jaakko Achrén, omenanviljelijän poika itsekin, perusti oman omenatilan vuonna 1965. Tilan pitoa jatkaa nykyisin hänen tyttärensä Paula Achrén. Tilalla toimii myös pieni siideripuoti joka on avoinna sopimuksen mukaan.
Tällä hetkellä viljelyssä on noin 6 hehtaaria omenaa, joista kaksi hehtaaria on Veikko Achrénin vanhoja tarhoja Angelansaaressa. Vanhat omenatarhat ovat edelleen voimissaan, tosin pikkuhiljaa uudistettuina. Erilaisia omenalajikkeita tarhoilta löytyy yli 50.
Tilalla toimii myös mehuasema, jossa asiakkaan omista omenoista puristetaan mehua perinteisiä menetelmiä käyttäen!
Mehuasema toimii syksyisin ajanvarauksella.
Rannikon puutarha – avomaan herkkuja
Rannikon puutarhassa tunnetaan koko puutarhatuotteen ketju siemenestä kauppaan asti. Esa Rannikko on seurannut kasvun ihmettä pienestä pojasta asti. Omien sanojensa mukaan hän ei viljele mitään, mistä ei itse pidä!
Esa on kehittänyt puutarhatilaa vanhempiensa jalanjäljissä ja seuraava sukupolvikin auttelee jo puutarhan töissä. Tilan tuotevalikoimaan kuuluvat mansikka, herne, vadelma, avomaankurkku, erilaiset kurpitsat ja vesimeloni.
Esa on nopea toiminnan mies päätöksissään ja visiot siirtyvät nopeasti käytäntöön.
Yksi innovaatioista on ollut Kurpitsapuisto, vuonna 2018 alkanut tapahtuma, josta on kasvanut ilmiö ja kokonainen Kurpitsaviikko, jota vietetään 11.- 27. lokakuuta. Tällöin tuhannet kurpitsalyhdyt valaisevat Halikossa teiden varsia. Kurpitsaviikon tapahtumia järjestävät nyt lukuisat yritykset ja yhdistykset sekä Salon kaupunki.
Esaa on vuosien varrella haastateltu moniin medioihin, telkkariin ja lehtiin. Hän on luvannut jäädä eläkkeelle sitten, kun halloween-lyhty on Suomessa yhtä suosittu kuin joulukuusi!
Puistosta voi ostaa oman kurpitsan kaiverrettavaksi tai löytää upean lyhtytaideteoksen, jotka Rannikon oma henkilökunta on kaivertanut. Kurpitsakahvilaan leivotaan kurpitsaleivonnaisia ja Perniön Liha on kehitellyt puistoon myytäväksi kurpitsamakkaraa. Se nautitaan mansikkahillon kanssa!
”Tapahtuma on kasvanut huimiin mittoihin. Tänäkin syksynä odotamme taas väkeä sankoin joukoin Kurpitsapääkaupunkiin” , Esa sanoo.
Kurpitsapuiston osoite:
Vanha Turuntie 19, Halikko
Mikkolan lammastila- lampaita ja laamoja
Mikkolan lammastila sijaitsee historiallisen Kuninkaantie (nykyinen Vanha Turuntie) varrella Halikon Hajalassa, joka on osa Salon kaupunkia.
Mikkolan tilalla kuulimme Peppi Laineelta muun muassa luonnon monimuotoisuudesta ja lampaiden tärkeästä maisemahoitotyöstä. Hajalan alueella on tehty yli 200 ihmisen tekemää susihavaintoa. Susilaumojen torjumiseen käytetään petoaitoja sekä laamoja. Kesäksi vuokratut laamat Jingo ja Timppa vartioivat lampaita. Laamaa sudetkin väistävät, koska se käyttäytyy eri tavoin kuin muut eläimet, joihin suomalaiset urbaanisudet ovat tottuneet.
”Viime vuonna sudet raatelivat yli 40 tilan lammasta”, Peppi kertoo liikuttuneena.
Mikkolassa on tällä hetkellä kolme paimenlinjaista bordercollie narttua.
Kesälampaista tuli Pepille lapsena niin tärkeitä, että ne jäivät hänen hoitoonsa useammaksi talveksikin. Harrastelampaista oli siis jonkinlaisia muistikuvia, kun 2006 perustettujen suojavyöhykkeiden hoitoon haluttiin saada laiduntavia eläimiä. Ensimmäiset 11 lammasta tulivat tilalle keväällä 2009, mutta pian huomattiin, etteivät ne riittäneet laiduntamaan silloisia suojavyöhykkeitä. Niinpä lampaita hankittiin lisää ja kun suojavyöhykealueet 2011 edelleen laajenivat, tarvittiin vielä enemmän lampaita.
Pääosa tilan pelloista on tilakeskuksen ympärillä ja ne laskevat metsän reunasta kohti peltoaukealla virtaavaa Purilanjokea. Maita halkoo rautatie ja kesäisin joen rannassa laiduntavat lampaat ovatkin parhaiten ’bongattavissa’ Salon ja Turun välillä kulkevista junista.
Mikkolan lammaskatraassa on pääosin suomenlampaan ja dorsetin risteytyksiä. Suomenlampaista saadaan hyvää villaa ja kauniita taljoja. Ne ovat ketteriä rinnelaitumilla, hedelmällisiä ja hyviä emoja. Käyttämällä liharotuja risteytyksissä saadaan parannettua karitsoiden lihaksikkuutta ja kasvunopeutta.
”Koirien avulla on helppo laidunkierroksilla tarkistaa kaikki lampaat” Peppi kertoo. ”Niiden avulla laumat voi koota yhteen ja tarvittaessa kerätä aitauksiin punnituksia varten tai siirrellä laitumelta toiselle. Talvella lampolassa koirat auttavat tarvittaessa lampaiden siirtelyssä ja pitävät ne poissa tieltä, kun traktorilla tuodaan rehupaaleja karsinoihin.”
SAATAT PITÄÄ MYÖS SADONKORJUUAJAN RUOKAOHJEISTA
HIMAHELLAN TIINA 