MAINOS: PR-matka, Visit Åland
Suomen Toscanaksikin kutsutulla Ahvenanmaalla on kuin ulkomailla. Älä jää vaan Maarianhaminaan, ota auto mukaan ja suuntaa maaseudulle. Ahvenanmaalla kaikki on lähellä – korkeintaan puolen tunnin ajomatkan päässä.
”Kypsän kesän kauniita maisemia ja raikasta meri-ilmaa. Kiireetöntä aikaa, paljon omaa tilaa sekä herkullista lähiruokaa”, näin ystävätärtäni Kaisa Virtasta ja minua Vist Åland houkutteli Ahvenanmaalle. Syyskuun alussa pakkasimmekin matkalaukkumme ja suuntasimme autolla kohti Ahvenanmaata.
Matkan tarkoitus oli näyttää mitä kaikkea saari tarjoaa varsinaisen matkailusesongin ulkopuolella. Naureskelimme keskenämme, että reissu oli suunniteltu ns. varakkaille vanhuksille.
Nousemme aamulaivaan Turusta, sillä maailman kauneimpien saaristomaisemien lisäksi meitä kiehtoo Itämeren laivaston uusin tulokas, Viking Glory. Koska auton kanssa satamassa on oltava tuntia ennen 8.45 lähtöaikaa, ajelemme Turkuun jo edellisenä päivänä. Huomasimme, että Marina Palace -hotellimme edestä olisi lähtenyt bussikuljetuskin satamaan.
Merikorttelin kautta saaristoon
Laiva saapuu Maarianhaminan satamaan iltapäivällä 14.10.
Maarianhamina on vilkas lähes 12 000 asukkaan pikkukaupunki. Kaupungin kokoon nähden Maarianhaminassa on paljon ravintoloita, hotelleja, kahviloita, museoita ja kulttuuria, ja elämykset ovat aina lähellä. Kävelymatka kaupungin Länsisatamasta itärannalle kestää vain noin 10 minuuttia.
Heti satamassa, Merenkulkumuseon edustalla, on ankkuroituna yksi Ahvenanmaan ainutlaatuisimmista nähtävyyksistä: purjealus Pommern. Maailman ainoaan alkuperäisasussaan säilytettyyn nelimastoparkkiin voi tutustua audiokuulokkeiden avulla. Vaihtoehtoina on aikuisille tai lapsille sopiva esittelykierros. Museon interaktiivisissa näyttelyissä Ahvenanmaan ylväs merenkulkuhistoria tulee miltei iholle.
Maaseudulle suunnatessamme jarrutamme Merikorttelin kohdalla, joka onkin kaupungin kauneimpia alueita. Siellä voi tutustua veneenrakennukseen, perinteisiin käsityötaitoihin ja puuveneisiin venevajojen lomassa.
Laivalounaasta ei ole paljon aikaa ja maha yhä täysi, mutta Mac Harrysin ruokakärrystä saatava Ledholmaren eli silakkahampurilainen oli pakko kuvata. Tämä katuruoka on maistunut yli 30 vuotta niin paikallisille kuin turisteille.
Koska timantit ovat tyttöjen parhaita ystäviä, meillä on treffit Guldvivassa kultaseppä Maria Karlströmin kanssa. ”Pyrin kertomaan koruillani tarinoita ahvenanmaalaisesta luonnosta ja ihmisistä”, Karlström sanoo taivutellessaan hopealangasta yrityksen suosituimman Blomman-korun. Guldvivan ajaton mallisto on varsin laaja – siinä on noin 200 erilaista korua. Karlströmin suunnittelema valkokultainen timanttisormus ”Eva” voitti Vuoden Kaunein Sormus 2022 -kilpailun.
FÖGLÖ: Lautalla kohti Föglöä
Föglön-saarirypäs on 32 kilometrin ja 1/2 tunnin lauttamatkan päässä Maarianhaminasta. Se sopii päiväretkikohteeksi tai pidemmän saaristoretken aloituspaikaksi. Föglön saariryhmällä on noin 500 asukasta.
Lautta saapuu Degerbyhyn, joka on kuuluisa viehättävistä puutaloistaan. Näihin kuuluvat esimerkiksi jugendtyylinen tullikamari ja Enighetenin vanha käräjä- ja kestikievaritalo 1700-luvulta.
Degerbyn helmi on kesällä 2021 avattu Carlsro-rantahotelli. 1920-luvun laivanvarustajan huvilassa nautitaan kyseisen ajan tanskalaisista tavoista. Carl Helinin laivojen mukaan nimettyjä huoneita on viisi.
Putiikkihotellia, ravintolaa ja pientä herkkukauppaa pyörittää ahvenanmaalais-tanskalainen aviopari Johanna ja Ebbe Delfs Täällä kaikessa henkii mennyt maailma.
Ravintolan ruokalistalla näkyy pohjoismaisuus ja paikallisuus. Tarjolla on mutkatonta, maistuvaa sesonkiruokaa. Carlsro on kuuluisa aamiaisestaan ja lounaalla sini-valkoisilta Royal Copenhagen -posliinilautasilta tarjottavista tanskalaisista voileivistään.
Kävelemme kylpytakeissamme rantaan ihailemaan auringonlaskua. Nautimme vaaleanpunaiseksi värjäytyvästä iltataivaasta kylpyläosaston ulkoporealtaassa.
Saunaosastoa vuokrataan erikseen, mutta hotellin asiakkaiden käytössä se on aamuisin ja iltapäivisin.
BOMARSUND: Ja se Oolannin sota oli kauhia
Koko lapsuuteni olen laulanut Oolannin sodasta tajuamatta, mistä oikein oli kysymys. Niinpä Sundissa tutustumme Bomarsundin linnoitukseen, joka toimi tuon sodan päänäyttämönä. Nyt jäljellä on laaja muinaisjäännösalue, joka on suosittu matkailukohde.
Kun Suomi liitettiin 1808 Venäjään, keisarikunta halusi vahvistaa uuden länsirajansa puolustusta. Pitkien piiritysten varalle Bomarsundin linnoituksesta piti tehdä tarpeeksi iso. Kyseessä oli Ahvenanmaan historian merkittävin rakennushanke.
Bomarsundin linnoitus oli vasta puolivalmis, kun Krimin sota laajeni vuonna 1854 Itämerelle. Elokuussa brittiläiset ja ranskalaiset joukot hyökkäsivät linnoitukseen noin 12 000 miehen voimalla. Neljän päivän taisteluiden jälkeen linnoitus antautui. Linnoitus tuhottiin, koska venäläisten sotilaallinen toiminta haluttiin estää saarilla. 1856 Pariisin rauhansopimukseen kirjattiin määräys, ettei Ahvenanmaata saa linnoittaa. Suomi noudattaa edelleen kansainvälistä sopimusta Ahvenanmaan demilitarisoinnista.
Kesällä 2022 Bomarsundiin avattiin moderni vierailukeskus, jossa voi perehtyä alueen historiaan virtuaalisesti kuvien ja äänimateriaalin avulla ennen rauniovierailua. Kävellessämme raunioilla päälinnan graniittiset muurinpätkät, kanuunat sekä neljä linnantornia heräävät eloon. Vallitsevassa maailmantilanteessa pala omaa sotahistoriaamme tulee nyt iholle.
VÅRDÖ
AX on merkki paikallisuudesta
Bomarsundista ajelemme lounaalle Vårdön saaristokuntaan ja upean puutarhan keskeltä löytyvään Hanna ja Timo Vetriön Kallas Skärgårds Restaurangiin.
Kun ravintoloissa suunnitellaan päivän menua, sen lähtökohtana on usein maatilojen, viljelijöiden ja paikallisten kalastajien tarjonta. Jos ruokalistasta bongaa AX-tunnuksen, se on merkki siitä, että ruokalaji on valmistettu paikallisista raaka-aineista.
Ahvenanmaan ravintolakartta on kuin saaristo itse – monimuotoinen. ”Tarjontaa löytyy laidasta laitaan gourmet-, panimo- ja tilaravintoloista idyllisiin kahviloihin ja kaikkeen siltä väliltä. Suosittelen maistamaan kalan lisäksi vaikkapa lammasmakkaraa ja hunajaolutta, jotka ovat paikallisia herkkuja”, sanoo Sanna Könönen-Whalstedt.
Vuosisadan ahvenanmaalaiseksi ruokalajiksi valittiin Ahvenanmaan pannukakku. Ahvenanmaalaisille pannukakku on edelleenkin vierastarjottavaa ja sitä löytyy aina paikallisistakahviloista ja ravintoloista. Se tarjotaan perinteisesti kanelilla maustetun luumukiisselin ja lumimuusin eli kermavaahdon kanssa.
SALTVIK : Vierailu viinipajassa
Saltvikissa meidät ottaa vastaan Ella Grüssner-Cromwell Morgan, joka pyörittää miehensä Martin Cromwell-Morganin kanssa viehättävää Kvarnbo Pensionatia. Ellan kasvot ovat televisiosta tutut, sillä hän on sommelier, joka työskentelee juoma-asiantuntijana Ylen tuottamassa Strömsö-ohjelmassa
Pensionaatin pihapiirissä on taidegalleria Skarpans ja viinipaja Vinsmedjan.
Pääsemme nauttimaan Leila Cromwell-Morgan-Lönngrenin opastamana taidenäyttelystä ja Ellan johdattamana Vinsmedjan tastingissa meille valituista viineistä.
Tarjolla olisi myös Martinin opastama kierros 1930-luvun työpajaan, jonka vanhimmat moottoripyörät ja vyövetoiset koneet ovat peräisin vuodelta 1895.
KASTELHOLMA
Kvarnbossa ei ole illallismahdollisuutta, joten lähdemme taksilla Smakbyn-ravintolaan. Michael Björklundin makukylä, Smakbyn, sijaitsee Kastelholman linnan, Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseon ja vankilamuseo Vita Björnin välittömässä läheisyydessä.
Micke on osakkaana myös kesällä 2020 avatussa Åland Distilleryssä Tislaamon omaa giniä, omena-, päärynä- ja kirsikkalikööriä sekä lonkeroa voi maistaa tislaamon baari-kahvilassa.
SAATAT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ
HIMAHELLAN TIINA 