Virolla ja minulla on yhteinen syntymäpäivä elokuun 20. päivä, joten oli itsestään selvää, että pyöreitä juhliessani suuntasimme autolla eteläiseen naapuriimme. Matkaa suunnitellessani halusin nauttia Viron parhaista paloista ja kokea hyvinkin erilaisia elämyksiä.
HARJUMAA
Hollywood-tähtenä Keilan putouksilla
Yksi Viron kauneimmista putouksista, Keilan vesiputous sijaitsee Keila-Joan luonnonpuistossa, 30 kilometriä Tallinnasta. Viron toiseksi suurin putous on kuusi metriä korkea ja kymmeniä metrejä leveä ”Pikku-Niegara”. Kävelyretki kolmen kilometrin mittaisella luontopolulla on lähes maaginen.
Ilta-aurinko kultaa maisemat, taustalta kuuluu putouksen pauhu, vastaantulijoita ei juuri ole. Keila Joen ylittää kaksi riippusiltaa. Siltojen välillä pysähdymme laskemaan Mati Karminin sydänveistokseen hääparien kiinnittämiä lemmenlukkoja.
Yövymme Keila Joen linnassa, joka on kiertomatkamme ylellisin kohde. Majoitumme Stackenschneider – sviittiin, joka nimetty uusgoottilaisen linnan suunnitelleen Hans von Stackenschneiderin mukaan. Linna toimi 1940-luvulla saksalaisten vakoilukouluna, ja myöhemmin sinne sijoitettiin neuvostoarmeijan sotilasyksikkö. Vuodesta 2016 se on ollut putiikkihotelli, jonka toisessa kerroksessa on viisi aikakauden tyyliä noudattavaa, ylellistä sviittiä. On pylvässänkyjä ja tassuammeita, jokainen sviitti on erilainen niin kooltaan kuin hinnaltaan.
Olimme elokuisena maanantaina hotellin ainoat asukkaat, joten tunsin itseni Hollywood-tahdeksi.
Nautimme erinomaisen, sesongin raaka-aineista valmistetun illallisen linnan ravintolassa. Nyt emme olleet yksin, sillä viereisessä salissa juhlittiin isommalla joukolla merkkipäiviä. Haikea ranskalainen chansson kantautui meidänkin korviimme linnan terassilla jälkiruokaa nautittaessa.
Laulasmaalla, kuuden kilometrin päässä linnasta, olimme bonganneet viehättävän ja kehutun Kohvik Ott & Matildan.
Koska viikon teema on makea elämä, nautimme kahvilassa palan suussasulavaa brita-torttua mintulla maustetun raparperi-mansikkamehun kanssa.
PÄRNU
Pari päivää rantaelämää
Harjumaalta suuntasimme rantalomalle kohti Viron kesäpääkaupunkia Pärnua, jonne Keilan putouksilta on matkaa 125 kilometriä.
Olin varannut Hedon SPA & Hotelista kahden yön Romantiikka-paketin hemmotteluhoitoineen.
Siihen kuului kaksi yötä Superior-huoneessa, jonka parvekkeelta oli merinäköala. Pärnun rannat tuovat mieleeni Miami Beachin. Kävinkin lähes autiolla rannalla aamukävelyillä, kun toinen vielä nukkui.
Saapuessamme meitä odotti jäissä oleva kuohuviinipullo ja hedelmätarjotin. Pääsimme nauttimaan tunnin erikoishieronnasta samassa hoitohuoneessa. Igor ja Julia tekivät loistavaa työtä. Hiljaisessa spassa kiersimme saunasta ja hoitopisteestä toiseen. Rentouduimme olemalla aivan hiljaa.
Illallisen nautimme hotellin fine dining -ravintolan terassilla miltei rantahiekalla. Oli hyvä syy pukeutua pikkumustaan ja kohottaa lasillinen Keltaista leskeä tulevalle vuosikymmenelle.
Raimond on jo vuosia rankattu Viron 50 parhaan ravintolan joukkoon. Kolmen ruokalajin tasokas Viro ja luonto -illallinen parin keittiön tervehdyksen maustamana olisi maksanut 55 euroa, mikäli se ei olisi kuulunut Romantiikka-pakettiin.
”Oi nämä ihanat elokuun illat” huokasin kun istuimme parvekkeella kynttilän valossa ja kuuntelimme rannalta kuuluvaa haitarikonserttia. Kymmenen aikaan illalla oli lämmintä vielä 27 astetta.
VILJANDI
Lounaspysähdys Viljandissa
Lähtiessämme kohti Tarttoa, saimme vinkin ajaa Viljandin kautta. Viljandi sijaitsee Etelä-Virossa, Pärnun ja Tarton välissä, 150 kilometrin päässä Tallinnasta.
” Viljandi on viehättävä kaupunki, jossa kuluu mukavasti puoli päivää”, Viroa tunteva ystäväni viestitti. ” Vajaan parinkymmenen tuhannen asukkaan kaupunki tarjoaa silmäkarkkia: kapeita kujia ja hellyttävän kauniita vanhoja taloja. Uutta puolestaan ovat kahvilat ja ravintolat, joita on kaupungin kokoon nähden ylitsevuotavan runsaasti. ”
Tunnelmaltaan Viljandi on varmaankin Viron saksalaisin kaupunki, sillä se ei juuri kokenut tuhoja toisessa maailmansodassa. Keskiajalla Viljandi oli osa mahtavaa Hansaliittoa, ja vielä nykyäänkin siellä järjestetään joka kesä Hansapäivät-markkinat.
Kävelemme aikoinaan valtaa pitäneen liiviläisen ritarikunnan linnanraunioille. Ne kertovat Viljandin loistonpäivistä. Linnamäeltä on parhaat näköalat alas Viljandijärvelle.
Kaupungin kehutuin ja palkituin ruokapaikka on Kauba-kadun varrella, vanhassa punatiilitalossa sijaitseva boheemisti sisustettu Kohvik Fellin. Se on Viron Michelin-oppaassa Bib Gourmand -kategoriassa jo toistamiseen. Kyseinen luokka palkitsee hyvästä laadusta ja hinta-laatusuhteesta. Siispä suunnistamme sinne lounaalle. Paikka on tupaten täynnä, mutta jonotus kannattaa.
Aivan jumalainen vasikanlihapasta maksoi 17 euroa. Jälkiruokavitriini saa sekin syljenerityksen kiihtymään.
TARTTO
Olutta opiskelijakaupungissa
Tartto on leimallisesti opiskelijakaupunki, mikä johtuu Viron suurimmasta – ja monen mielestä ainoasta todellisesta – yliopistosta. Kun koko Tarton asukasluku on 100 000, opiskelee Tarton yliopistossa 12 000–13 000 nuorta, mikä lyö leimansa koko kaupunkiin. Elokuussa on vielä rauhallista, opiskelijat saapuvat Tarttoon syyskuussa.
Tarton vanha kaupunki on sievä, mutta varsin pieni. Kaupungin keskus on pitkulainen Raatihuoneentori, joka alkaa Emajoen rannasta. Aukion päässä komeilee Tarton raatihuone ja sen edustalla on patsas Suutelevat opiskelijat. Se on samanlainen kohtauspaikka kuin meille helsinkiläisille Stockmannin kello. Aukiolle on kesäisin keskittynyt Tarton terassielämä.
Estonishing Stay Duo Loft -huoneistohotelli oli laadukasta, modernia asumista vanhankaupungin keskeisimmällä paikalla.
Sisään kirjauduttiin ovikoodilla ja auto sai olla koko ajan parkissa. Kahdessa tasossa ollut kodikas ja moderni loft olisi houkutellut viipymään Tartossa yhtä yötä pidempäänkin. Yön hinta on huoneistosta riippuen 120-140 euroa.
Yliopiston päärakennuksen vieressä on Tarton Suomi-instituutti ja kaupungin perinteisin kahvila, Kohvik Werner, jossa Tarton yliopistoihmiset ja sivistyneistö viettivät aikaa vuosisadan alussa. Wernerin notkuva leivostiski on ohittamaton houkutus, niinpä kävelemme Werneriin aamiaiselle, joka sijaitsee parin sadan metrin päässä majapaikastamme. Emme laskeneet kaloreita kun valitsimme tiskistä aamukahvin seuraksi upeita konditorien taidonnäytteitä.
Kolme tarttolaista ravintolaa on saanut ”Michelin suosittelee” -tunnustuksen 2023 : Restoran Fii, Restoran Hõlm ja Restoran Joyce. Olen syönyt niissä kaikissa ja skandinaavista ruokaa tarjoava Fii on suosikkini.
Tartto on ollut olutkaupunki lähes 1000 vuotta, sillä se on virolaisen panimoteollisuuden synnyinpaikka. On itsestään selvää, että täällä nautitaan paikallista olutta. A. Le Coq -panimon alueella on olutmuseo, joka antaa perusteellisen käsityksen Viron oluthistoriasta, -kulttuurista ja sen synnystä. Huhtikuussa 2022 museon yhteyteen avattiin interaktiivinen Olutmaailma, johon voi käydä tutustumassa itsenäisesti. ”Virolaiset todellakin osaavat tehdä museoita”, tuumin katsellessani digitaalisesti tuotettua, katsojansa mukaansa tempaavaa oluthistoriaa museon seinältä. Syvempää oluttietoutta janoavat voivat osallistua tunnin opastetulle kierrokselle. Vierailuun kuuluu myös olutmaistiaiset.
TALLINNA
Ruusuja ja iltapäiväjatsia
Juhlaviikkoni päätepiste on Tallinna, joka on minulle kuin toinen kotikaupunki. Olen viimeisen 15 vuoden ajan vieraillut kymmenisen kertaa vuodessa Tallinnassa ja harkinnut jopa asunnon ostoa.
Lähestyessämme Tallinnaa, päätämme pulahtaa vielä kerran meressä uimassa. Haabneemen ranta on pieni ja rauhallinen hiekkaranta Viimsissä, 5 1/2 km:n päässä Piritalta, Tallinnan suurimmalta uimarannalta. Toisin kuin Piritan rannassa Haabneemessä käyvät yleensä ne, jotka haluavat uimarannalla nauttia myös tilasta ja rauhasta. Rannalla on myös paikallisten suosima RootSu-rantabaari.
Majoituimme Hilton Tallinn Park -hotelliin, jonka 10. kerroksen huoneesta avautuu upea näkymä vanhaan kaupunkiin. Koska hotelli sijaitsee kivenheiton päässä Kadriorgin puistosta, lähdimme sinne iltakävelylle. 70 hehtaarin puistoalue oli kauneimmassa elokuisessa ruusuloistossaan.
Venäjän tsaari Pietari I aloitti Kadriorgin palatsin ja sen ympäristön rakentaminen vuonna 1718. Inspiraationa toimi Versaillesin palatsi.
Viron taidemuseo eli KUMU on aivan puiston vieressä. Se on yksi vaikuttavimmista käyntikohteista Tallinnassa. Alun perin kansallisgalleriaksi suunnitellusta rakennuksesta tuli museo, joka toimii kahdella tavalla: kolmannessa ja neljännessä kerroksessa on esillä virolaisen taiteen kokoelmia 1700-luvun alusta, ja viides kerros toimii nykytaiteen galleriana.
Syntymäpäivänäni heräsimme hotellissa palohälytykseen. Vaaraa ei ollut, mutta juhlapäivä alkoi ikimuistoisesti. Viron liputkin liehuivat jo salossa yhteisen juhlapäivämme kunniaksi.
Päivän kulttuurikohde oli Lentosatama eli Lennusadam, joka on vanhoihin vesitasohalleihin rakennettu moderni merimuseo. Viron suosituimmassa museossa on esillä Viron merenkulkuhistoriaa vesitasolentokoneesta laivoihin ja jäänmurtajaan. Täällä olisi kulunut tunti jos toinenkin.
Syö hyvin Tallinnassa
Tallinna on kuuluisa lukuisista hyvistä ravintoloistaan. Valintani juhlaillalliselle oli innovatiivinen 38 Restoran, jonka omistajan ja keittiöpäällikön Joonas Koppelin uraa olen seurannut jo toistakymmentä vuotta. Ravintola sai Michelin maininnan kesäkuussa 2022 oltuaan auki vasta pari kuukautta ja se on mainittu uusimmassakin oppaassa. Ravintolasalissa istuimme seinämaalauksen alla, joka oli graffittitaiteilijan näkemys Pyhästä ehtoollisesta.
Valitsin jälkiruoaksi juustoa. Minulle ojennettiin pitkävartinen valkoinen ruusu, jonka sisältä löytyi ruusukkeeksi höylättyä Teté de Moine – juustoa. Se oli WOW-efekti, joka päätti upean illallisen. Kahden hengen juhlaillallisen lasku juomineen oli 178 euroa.
Tallinnassa on paljon ihania kahviloita. Kaupungin paras ja muhkein pavlova löytyy samannimisestä kahvilasta Viru kauppakeskuksen uudesta ravintolamaailmasta. Tilaa yksi pavlova, 4, 70 e, ja kaksi lusikkaa!
Ennen sunnuntaista kotiinlähtöä kävimme hengailemassa KopliFestillä Põhjala tehtaalla. Nautimme puistokonsertissa jatsahtavasta elokuvamusiikista, katuruoasta ja virolaisesta desigista. Alueelle on avattu myös viehättävä Kiosk n:o 3 & REaD -kirjakahvila, jossa on mahdollista levähtää hetki kirjoja selaillen ja kakkukahvit nauttien.
Mikä ihana päätös Viron juhlamatkalle.
AUTOLLA VIROON
Viroon pääsee helpoiten meriteitse laivalla. Suomesta Viroon liikennöi Tallink Silja, Viking Line tai Eckerö line. Laivat lähtevät Helsingistä ja nopeimmillaan laiva ylittää Suomenlahden kahdessa tunnissa.
Välimatkat Virossa ovat melko lyhyitä ja autolla voi myös jatkaa matkaa Virosta naapurimaihin, esimerkiksi Via Balticaa pitkin Latvian ja Liettuan kautta Puolaan.
Virossa liikennesäännöt eivät juuri poikkea suomalaisesta. Taajaman ulkopuolella rajoitus on 90 km / tunnissa.
Promilleraja Virossa on tiukka: 0,2 promillea verestä mitattuna ja hengityksestä 0,1 promillea, joten alkoholinvaikutuksen alaisena ei kannata ajaa. Tämä koskee myös pyörällä ajoa.
Huoltoasemaverkosto Virossa on kattava ja tiemaksuja ei ole.
Rekisteriotteen teknistä osaa ei Suomessa tarvitse kuljettaa autossa mukana, mutta ulkomailla se on pakollinen. Viron lain mukaan autosta on löydyttävä huomioliivit, kaksi pyöräkiilaa ja jauhesammutin. Matkailijoihin sovelletaan kuitenkin lähtömaan lainsäädäntöä, joten Suomen rekisterissä olevilta autoilta näitä ei vaadita.
SAATAT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ
HIMAHELLAN TIINA 