Viron kesä- ja kylpyläpääkaupunki Pärnu houkuttelee lomailijoita hiekkarannoillaan, ravintolatarjonnallaan, kylpylöillään ja rennolla tunnelmallaan keskikesällä miltei ruuhkaksi asti. Koska kaikki eivät nauti ylettömästä turistihulinasta, sesonkien ulkopuolella lomaileminen on erinomainen vaihtoehto rauhoittumiselle.
Koulujen alkamisen jälkeen tämä viehättävä pikkukaupunki hiljenee ja meno rauhoittuu. Syyskesäinen ja syksyinen Pärnu on kaikilla tavoin viehättävä matkakohde. Hotellihuoneenkin saa korkeasesonkiin verrattuna jopa puolella hinnalla. Omien matkojeni perusteella pidän parhaana vierailuaikana elo-syyskuuta, mikäli haluaa nauttia vielä rantaelämästä vaikka aamukävelyjen muodossa.
Pärnuun pääsee Tallinnasta parissa tunnissa joko bussilla tai omalla autolla. Pärnussa kaikki on kävelymatkan päässä, joten autoa ei välttämättä tarvita.
Pärnun neljä vuodenaikaa
Pärnu on 52 000 pysyvällä asukkaallaan Viron neljänneksi suurin kaupunki, joka tunnetaan myös kylpyläkaupunkina. Ensimmäinen kylpylä perustettiin Pärnuun jo vuonna 1837, mutta varsinainen lomakaupunki se on ollut vasta 1900-luvun alkupuolelta lähtien.
Rantaelämän lisäksi aikaa voi viettää rentoutuen kaupungin monissa kylpylöissä, ostoksilla tai kävelemällä pitkin kaupunkia kauniita rakennuksia ihastellen. Kylpylähoidoista nauttiessa ilmoilla ei ole merkitystä, ja ulkoillessakin sää on vain pukeutumiskysymys. Puistokaupunki on kaunis kaikkina vuodenaikoina.
Pärnu on todellinen helmi arkkitehtuurin ja historian ystävälle. Kaupunki on perustettu 1251, ja se oli keskiajalla yksi vilkkaimmista hansakaupungeista. Kaupunkikuvassa yhdistyvät ainutlaatuiset funkisarkkitehtuurin helmet, romanttiset puuhuvilat, modernit lasi- ja teräsrakenteet sekä aavistus venäläisvaikutteita.
Kaupunkilaisten vaurastuminen näkyy katukuvassa, ja lisääntyneen vaurauden ansiosta kaupungin kaupat, ravintolat ja baarit palvelevat asiakkaitaan entistä paremmin ympäri vuoden.
Hemmottelulomalle kylpylään
Kylpylätoiminnalla on Virossa pitkät perinteet. Länsi-Viron ensimmäiset kylpylät avattiin 1800-luvun alkupuolella, ja varsinainen buumi koettiin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Pärnu, Haapsalu ja myöhemmin myös Saarenmaa kansainvälistyivät kylpylävieraiden tulon myötä. Tänä päivänä Länsi-Viron alueella on yli 20 kylpylää tai kylpyläpalveluita tarjoavaa hotellia.
Aikoinaan Pärnu kuhisi seurapiirielämää – rantapromenadeilla asteli huoliteltuja herrasmiehiä ja daameja päivänvarjoineen, tai heidät saattoi bongata nauttimassa teetä pitsihuviloiden kuisteilla. Tällaisia kuvia voi katsella mm. Hedon Spa & Hotellin kylpylään johtavalla käytävällä.
Pärnun Mutakylpylän uusklassistinen rakennus on yksi kylpyläkaupungin tärkeimmistä symboleista. Rakennuksen suunnittelivat Olev Siinmaa ja baltiansaksalaiset Erich von Wolffeldt ja Aleksander Nürnberg, ja se valmistui vuosina 1926–1927 ensimmäisessä maailmansodassa palaneen kylpylälaitoksen tilalle. Pärnun mutakylpylän toiminnan, kuten koko Pärnun kylpylätoiminnan, voidaan laskea alkaneen jo vuonna 1838, jolloin merenrannalla sijaitsevissa uimaloissa tarjottiin kesäisin lämpimiä merikylpyjä ja talvisin saunapalveluita.
Neuvostoaikana mutakylpylä jatkoi toimintaansa työväen terveyden hyväksi, mutta Viron itsenäistyessä sen toiminta lakkautettiin. Vuodesta 2014 historiallinen mutakylpylä on ollut osa neljän tähden tasokasta Hedon SPA & Hotelia. Oman kokemukseni mukaan ( 4 kertaa) kylpyläloma Hedonissa on todellista luksusta niin hoitojen kuin ruokakokemusten suhteen. Hotellissa toimii myös Michelin oppaan ja White Guiden mukaan yksi kaupungin parhaista fine dining -ravintoloista, Raimond.
Ravintola on saanut nimensä säveltäjä-muusikko Raimond Valgrelta. Raimond eli vuosia Pärnussa ja sävelsi loistoonsa heränneessä kylpyläkaupungissa yhä edelleen suosittuja lauluja. Mutta kuten monien taiteilijoiden kohdalla on käynyt, laulut eivät tulleet kovinkaan tunnetuksi Valgren elinaikana. Näkymät tästä modernisti sisustetusta ravintolasta avaututuvat suoraan merelle ja terassi on miltei rantahiekalla.
Yksi Pärnun upeimmista rakennuksista on art deco -tyylinen Villa Ammende, joka on yksi parhaita varhaisen jugend-tyylin esimerkkejä Virossa. Eräs Pärnun rikkaimmista kauppiaista, Hermann Leopold Ammende, etsi rakkaalle tyttärelleen Ellenille taloa häiden viettoon, mutta päätti tilata ylellisen projektin arkkitehtitoimisto Mieritz & Gerassimovilta Pietarista. Tavoitteena oli rakentaa upea paikka, jossa perhe voisi viettää kesiä, ja jugend-tyylinen rakennus valmistui elokuussa 1905. Sisustuksesta tuli huomattavasti rikkaampi kuin alun perin suunniteltiin, ja talon julkisivujen ja sisätilojen koristelu oli yltäkylläinen. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen perhe köyhtyi ja villa myytiin Pärnun kaupungille, jossa se toimi kesäkasino ja klubi. Nykyään villa on kunnostettu vuonna 1999 valmistuneeksi ylelliseksi hotelli-ravintolaksi ja se on mainittu myös Michelin-oppaassa ja White Guidessa.
Kesäkuukausina Ammenden kesäterassi on avoinna, ja puistossa ikivanhojen tammien alla järjestetään viikoittain konsertteja.
Maista paikallisia herkkuja
Virolainen ruokakulttuuri muistuttaa paljon suomalaista. Meitä yhdistää mm. se, että ruisleipä, kala, maito ja metsämarjat näyttelevät tärkeää osaa ruokavaliossamme. Lisäksi ilmastomme on sama, meillä on selkeät neljä eri vuodenaikaa. Lähiruoka ja arvostus omaa ruokakulttuuria kohtaan ovat Virossakin trendejä seuraavien kokkien ohjenuorina.
Virolaiseen keittiöön ovat vaikuttaneet vahvasti vuosisatoja vanha ns. maakansan keittiö, saksalaisvaikutteiset kartanokeittiöt sekä tietysti Viron 40-vuotinen historia osana Neuvostoliittoa.
”Sata vuotta sitten käytettiin tuoreita hedelmiä ja mausteita, jotka neuvostoaika totaalisesti kadotti. Appelsiini ja ananas löytyy 1900-luvun alun resepteistä. Neuvostoaikaan liittyy se tosiasia, että virolainen keittiö muuttui. Venäläisvaikutteiset keitot ja majoneesi tulivat osaksi jokapäiväistä arkiruokaa. Omakotitalojen ja kesämökkien kasvihuoneet ja niistä saadun sadon säilöminen auttoivat virolaisia selviämään aikoina, jolloin raaka-aineiden saanti kaupoista oli rajoitettua. Sienestäminen ja marjastaminen ovat nykyisinkin yleistä kansanhuvia”, Baltic Guiden eläkkeelle jäänyt päätoimittaja Markku Savikko kertoi reissulla, jolla tutustuimme virolaiseen elintarviketeollisuuteen. Tämä näkyy myös Pärnun ravintolatarjonnassa ruokalautasilla.
Kahvila-ravintola Hea Maa (Hyvä Maa) sijaitsee Pärnun keskikaupungissa, vuonna 1911 riikalaisen arkkitehdin Wilhelm Bockslaffin suunnittelemassa jugendtyylisessä talossa.
Ravintolan keittiö tarjoaa tuoreista, puhtaista ja terveellisistä virolaisista raaka-aineista valmistettua ruokaa persoonallisin reseptein. Koko ravintola on omistajien mukaan syntynyt rakkaudesta virolaiseen ruokaan.
Kahvila Supelsaksad sijaitsee historiallisessa 150-vuotiaassa hirsitalossa, jossa vanhan rakennuksen arvokkuus sulautuu kauniisti sisustukseen. Tunnelmaa luovat värikkäät huonekalut, pitsit, pöytäliinat ja tarkoin valikoidut astiastot, jotka yhdessä luovat aitoa kahvilatunnelmaa.
Vastaleivotut pullat ja herkulliset kakut houkuttelevat asiakkaita, ja ruokalista tarjoaa myös täyteläisiä vaihtoehtoja, kuten salaatteja, keittoja ja pihvejä, sekä laajan valikoiman teetä ja kahvia. Kahvila on ansainnut Viron sisustusarkkitehtien liiton ruokapaikan sisustuspalkinnon, mikä korostaa sen ainutlaatuista ilmettä.
SAATAT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ
HIMAHELLAN TIINA 