Laihian kotiseutu-ja Nuukuurenmuseot – paina ihmeessä jarrua!

Roadtripillämme Vaasaan painoin jarrua Laihialla. Ilman mitään aikaisempaa ennakkosuunnitelmaa kävimme tutustumassa Laihian kotiseutu- ja Nuukuurenmuseoihin. Kyllä kannatti!

Museot sijaitsevat Laihian Kupparlan kylässä idyllisessä maaseutuympäristössä.

Laihian kotiseutumuseona toimii vuonna
1827 rakennettu ja alkuperäisellä paikallaan pohjalaisessa, luonnonkauniissa pihapiirissä sijaitseva Rapilan suvun talo. Talo edustaa kustavilais-empire tyylistä rakennuskultuuria. Museossa onnähtävillä yli 5000 esinetta ja alueella on yhteensä 16 rakennusta päätalosta kolmeen vilja-aittaan, sepän pajasta savusaunaan ja puuliiteriin. Vanhin rakennus on vuodelta 1731.

Talo on selkeästi ollut hyvin vauras.

Isännän kamarin seinalla komeilee Eri-Aaronin täytetty pää ja lisäksi huoneessa on paljon kunniakirjoja ja muuta hevosaiheista kirjallisuutta.

Eri-Aaroni (3423 Valio, 12.7. 1932 – 1. 9.1953)

Laihialla on hevoskasvatuksessa ja raviurheilussa pitkät perinteet.
Laihialainen ravihevonen Eri-Aaroni oli menestyksekäs ravikuningas. Vuonna 1946 Laihian oriyhdistys osti sen sitosoriikseen kahden miljoonan markan ennätyshintaan.
Laihialla Eri-Aaroni siitti satoja varsoja, joista 22 oli tähtijuoksijoita ja viisi ravikuninkaallisia. Eri-Aaroni esiintyy useimpien nykysuomenhevosten sukutauluissa.

Nirunarukengät tehtiin paperista!

Nuukuurenmuseon päärakennus on vanha, pieni ja harmaantunut tunnelmallinen mäkitupa, jonka ilme ja esineistö liittyy nuukuuteen, josta Laihia on niin tuttu.

Nuukuurenmuseon mäkituvassa on asuttu 1700-luvulta 1980-luvulle asti.

Esillä on aivan loppuunkulutettuja käyttöesineitä ajalta, jolloin varsinkin köyhemmän kansanosan piti elää puutteessa ja kaikesta piti säästää. Pienessä rakennuksessa asui 10-henkinen perhe.

Tapetit ovat paikallisia sanomalehtiä, jotka toimivat lämmöneristeinä.

Nämä kaksi museota samassa pihapiirissä antavat kuvan siitä, kuinka jyrkkä köyhän maalaisväestön ja talonpoikaisväestön elinolosuhteiden kuilu on ollut. Toisaalta on eletty yhdessä; köyhälistön elannon on mahdollistanut työnteko talollisille, ja talollinen ei olisi selvinnyt ilman lisätyövoimaa. Museoalue laajoine nurmikenttineen muodostaa perinteisen pohjalaisen pihapiirin, joka on jo sinänsä näkemisen arvoinen.

Museon kahvilassa on näytillä 500 Arabian kahvikuppia. Elämys jo sekin!

Sisäänpääsy yksityiseen museoon on 5 euroa.
Museot ovat avoinna 2025 elokuun puoliväliin ti-la 11-17 ja su 12-16.

Tuulimyllyssä jauhettiin talon vilja. Myös myllynkivet ovat nähtävillä.

SAMALLA MATKALLA KOETTUA

Länsirannikon höpsismi-road trip ja sen filosofia
Kulttuurikohteena Tampereen Milavida eli Näsinlinna
Raippaluodon silta ja ravintola Arken Mustasaaressa
The Merry Monk Gastropub Merikarvialla
Kotimaanmatkailua Tiinan tyyliin