Rauma, joka sijaitsee Porin ja Turun välimaastossa, on yksi Länsi-Suomen houkuttelevimmista vierailupaikoista. Vanhan Rauman pohjoismaiden suurin vanha puutaloalue vetää puoleensa matkailijoita kesäisin erityisesti Pitsiviikkojen aikana.
Vanha Rauma on Unescon maailmanperintökohde. Rauma on on maamme neljänneksi perustettu kaupunki vuonna 1442 ja siten merkittävä osa Suomen historiaa.
Rauman nähtävyydet sisältävät monia hyvin säilyneitä historiallisia rakennuksia, kuten Rauman Pyhän Ristin kirkon, joka vihittiin käyttöön 1520-luvulla.
Kuori-ikkunan lasimaalaus on valmistettu Berliinissä ja sen lahjoitti kirkkoon kunnallisneuvos J.W. Söderlund vuonna 1891. Lasimaalaus kuvaa Kristuksen kirkastumista Tabor -vuorella.
Rauman kaupungin museot, kuten Vanha Raatihuone, Marela, Kirsti ja Rauman taidemuseo, ovat Suomen vanhimpien joukossa.
Aloituskuvassa on Rauman raatihuone, joka kuvastaa 1700-luvun Suomen kaupunkiarkkitehtuuria, on myöhäisbarokkityylinen rakennus. Se valmistui vuonna 1776. Nykyisin se toimii Rauman museona.
Marela, joka on ollut laivanvarustajien koti 1700-luvulta lähtien, oli Granlundien perheen omistuksessa vuodesta 1870-luvulta vuoteen 1906. Museo esittelee perheen tyylikästä elämää, ja sen sisustuksessa on upeita koristeellisia Arabian kaakeliuuneja, ovia, kattomaalauksia ja panelointeja. Marela on toiminut museona vuodesta 1982 ja siellä järjestetään myös vaihtuvia näyttelyitä.
Kitukränn on Suomen kapein katu, vain 213 cm leveä. Rauman Kilta on mitannut sen pituudeksi noin 60 metriä. Moottoriajoneuvolla ajo on Kitukrännillä kielletty, mutta kerran vuodessa raumalaisilla autoharrastajilla on lupa ajaa siellä mahtuvilla autoilla.
Lapskoussi -Rauman perinneruoka
Raumalla lapskoussista on muodostunut käsite. Ruokaa voidaan nauttia niin arjessa kuin juhlassa. Merimiehet ovat tehneet lapskoussin tunnetuksi monissa Euroopan satamakaupungeissa. Ruoan nimi on pysynyt suurin piirtein samana kaikkialla: Labskaus (saksa) Lapskojs (ruotsi) Lobscouse (englanti) Lapskoussi (suomi)
Lapskoussireseptejä on melkein yhtä monta kuin kokkejakin. Perusraaka-aineita ovat naudan- ja porsaanliha sekä peruna ja juurekset. Lapskoussin mehevä maku on peräisin raaka-aineiden pitkästä kypsytysajasta. Perusmausteina käytetään suolaa ja pippuria. Lapskoussiannoksen kruunaavat voisula sekä suolakurkku- ja punajuuriviipaleet. Herkkuahan se oli!
1900-luvun alun lapskoussiresepti Artturi Hakrin mukaan:
“Lauantai-illalline koostus lapskous. Tämä ruoklaji resept on seuraavanlaine: kuoritu peruna keitetti ja sotketti, joukko sekotetti jauhetu sipuli ja viiko aikan tähteks jääny suolliha ja pläski jätte, kaikkine päivine sekä liha ja läski keitinvedest taltte otettu rasva.
Mut suurin osa rasvast oli käytetty plokien, tonkien ja muitte liikuvitte osie rasvamisse. Perunie keitinvet käytetty seokse ohennukse.
Tämä ruoklaji ol laivas parast herkku.
Tätä ruokka opin laittama iha ensluokkasest, et viel tänänki kotona valmistan jälkläiste suureks herkuks.”
LAPSKOUSSI
noin 12 hengelle
1 kg naudan lapaa
800 g porsaan lapaa
3 kg jauhoista perunaa
2 sipulia
2 rkl suolaa
1 rkl kokonaisia mustapippureita
Paloittele lihat, kuori perunat ja sipulit.
Keitä lihoja suolalla ja pippurilla maustetussa vedessa noin 4 tuntia.
Nosta kypsät lihat pois kattilasta, siivilöi liemi ja keitä siinä perunat sekä kuoritut ja lohkotut sipulit kypsiksi. Nestettä pitää olla sen verran, että perunat peittyvät.
Irrota lihat luista ja revi liha.
Kun perunat ja sipulit ovat kypsyneet niin, että ne puukauhalla sekoittaen menevät rikki, soseuta ne.
Lisää revityt liha ja tarkista suola. Lisää tarvittaessa vähän lisää nestettä.
Tarjoa lapskoussi kekona lautaselta. Tee kekoon syvennys, johon kaadat voisulaa.
SAATAT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ
HIMAHELLAN TIINA 