Saaristolaisleipä -ruokatuliainen Länsirannikolta

Reissatessani priorisoin paikallista ruokakulttuuria ja tuotteita. Saaristolaisleipä on yksi Länsirannikon tunnetuimpia herkkuja. Ilahduin myös siitä, että hotelliaamiaisella Vaasassa oli tarjolla Maalahden Limppua.

Saaristolaisleipä on perinteisesti tumma ja tiivis limpun muotoinen leipä, joka on leivottu aitoon ruisjuureen ja on maultaan sekä hapan että makea. Saaristolaisleipää pidetään keskeisenä osana saariston ruokakulttuuria, mutta tarkkaa historiallista aineistoa leivästä on olemassa hyvin vähän, jos ollenkaan. Leivällä saattaa olla vaikutteita saksalaisesta tummasta leivästä, jota hansakauppiaat ovat tuoneet Suomeen 1600-luvulla, mutta luotettavaa lähdeaineistoa asiasta ei ole.

Ruoka on aina ollut merkittävässä roolissa ihmiskunnan historiassa, ja myös Itämeren alueella tavaroiden ja ruokien vaihto on rikastuttanut paikallisia ruokakulttuureja jo vuosisatojen ajan. Katriina Siivonen, Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen dosentti, on todennut, että tietyt kulttuuriset piirteet, kuten saaristolaisleipä, nousevat usein esiin markkinoinnin välineenä, vaikka niiden historialliset juuret saattavat jäädä epäselväksi. Väitöskirjassaan hän tutki Varsinais-Suomen saaristoa ja paikallisten identiteettien ja kulttuurien merkitystä ihmisten arjessa.

”Saaristolla on eräänlainen leima ruotsinkielisen Suomen symbolina. Se on eksoottinen, vähän niin kuin Lappikin, ja tuo jotain lisäarvoa tuotteeseen”, Siivonen on sanonut Aamuset-lehden haastattelussa.


Lohileipä: saaristolaisleipä, keitetty kananmuna, Napuegraavattu kirjolohimummon kurkut.
Snapsina Koskenkorva.

Maalahden limppu – Suomen tunnetuin saaristolaisleipä

Karl Malmberg, tunnettu nimellä ”Bagar-Kalle”, aloitti leipomotoiminnan Maalahdessa vuonna 1893 ja perusti myöhemmin Yhdysvaltoihin leipomon nimeltä Johnson & Malmberg. Vuonna 1906 Kalle palasi Maalahteen, ja yhdessä tyttärensä Annan kanssa he kehittivät reseptin saaristolaislimpulle, jonka jakelu hoidettiin aluksi polkupyörällä. Pian tieto erinomaisesta saaristolaislimpusta levisi, ja limppuja ryhdyttiin toimittamaan myös laajemmalle alueelle. Anna teki myyntimatkoja soutuveneellä Vaasan Vaskiluodon satamaan, missä erityisesti merimiehet ja satamatyöläiset arvostivat limppujen makua. Torilla asiakkaat alkoivat kutsua leipää nimellä Maalahden Limppu.

Musta lakritsileipä kalapöytään

Laiskan leipurin saaristolaisleipä

Laihian Mallas Oy on vuonna 1910 perustettu perheyritys, joka vielä tänä päivänäkin sijaitsee lähes samalla paikalla Laihian Miettylän kylässä, mihin se on alun perin perustettu.

Kuva: Laihian Mallas

LAISKAN LEIPURIN SAARISTOLAISLEIPÄ
1 pakkaus Tuoppi saaristolaisleipä -aineksia
2 1/2 dl vettä, appelsiinimehua tai piimää
80 g auringonkukansiemeniä tai siemensekoitusta
1 rkl raakalakritsijauhetta tai 100 g lakuja
Lämmitä neste reilusti kädenlämpöiseksi (42 astetta). Sekoita kuivahiiva jauhosekokseen. Lisää joukkoon myös raakalakritsijauhe tai lakut sekä siemenet.
Lisää neste jauhoseoksen joukkoon ja sekoita, kunnes taikina on tasaista.
Kaada taikina voideltuun leipävuokaan ja anna sen kohota peitettynä lämpimässä, vedottomassa paikassa 1-1 1/2 tuntia.
Paista leipää 175-asteisessa uunissa 50-60 minuuttia.
Kumoa hieman jäähtynyt limppu vuoasta ja anna sen jäähtyä hyvin ennen leikkaamista.
Leipä säilyy hyvin ja sen voi pakastaa

Pohjois-Pohjanmaan mallaslimppu

SAATAT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ

Ministerin silakkatartar
Raumalainen lapskoussi
Reissublondi: Länsirannikon helmet
Laihian kotiseutu- ja Nuukuurenmuseot