Google kertoo juuri nyt aika paljon siitä, mitä ihmiset oikeasti haluavat syödä. Hakuihin nousevat lohturuoka, edullinen arkiruoka, kasvisproteiinit, pakastevihannekset ja retroreseptit. Sama näkyy sekä Euroopassa että Suomessa — tosin suomalaisittain hieman hillitymmin ja käytännöllisemmin.
👉 Italialainen hääkeitto eli minestra maritata köyhän blondin tapaan (aloituskuva)
Jos vielä vuosikymmeenen alussa postattiin kuvia samppanja-kaviaari-illallisista, nyt tunnelma ruokapuheessa on hyvin toinen. Paljon maanläheisempi. Huippukokitkin jakavat linssikeiton ohjeita.
KÖYHÄN LUKSUS
Euroopassa palataan nyt edullisiin raaka-aineisiin: kaaliin, papuihin, perunaan ja halvempiin kalalajeihin.
Esimerkiksi pastan, kananmunien ja naudanlihan hinnat ovat monin paikoin nousseet jopa 50–60 % viidessä vuodessa. (theguardian.com)
Suomessa sama näkyy hyvin arkisesti: makaronilaatikko palaa ruokalistalle, tarjouslohi kiinnostaa, juurekset tekevät paluun ja punalaput eivät enää hävetä ketään.
👉 Hyvä ruoka ei juuri nyt tarkoita kallista ruokaa. Ihmiset hakevat enemmän tunnetta siitä, että arki pysyy hallinnassa. Ei ole mikään häpeä olla tarjoushaukka, koska mainossloganin tavoin ”on vain tyhmää maksaa liikaa.”
PAKASTEALTAAN UUSI ARVOSTUS
Euroopan pakastevihannesmarkkina kasvaa noin 3 % vuodessa, ja jopa 77 % eurooppalaisista kertoo pakastimen helpottavan terveellistä arkea. (frozenfoodeurope.com)
Suomessa tämä näkyy erityisesti pakasteherneissä, marjoissa, pinaatissa ja wokkivihanneksissa.
👉 Pakaste ei enää ole “hätävara”, vaan arkijärkeä. Suomessa tämä sopii erityisen hyvin meidän käytännölliseen ruokakulttuuriimme. Minulle pakastin muutenkin on supermarket kotonani. Sieltä löytyy aina aterian ainekset.
PROTEIINIA ILMAN IDEOLOGIAA
Euroopassa noin 30 % ihmisistä määrittelee itsensä fleksitariaaneiksi eli kasvispainotteisesti syöviksi. (frozenfoodeurope.com)
Suomessa näkyy sama ilmiö:enemmän papuja, enemmän kasvisruokia, kananmunat ja raejuusto suosiossa.
Mutta suomalaisittain melko rauhallisesti. Härkäpapu tulee ruokapöytään usein ilman ideologista julistusta.
👉 Ihmiset eivät välttämättä halua “muuttaa identiteettiään”. He haluavat vain ruokaa, joka pitää nälän loitolla ja maksaa siitä järkevän hinnan. Köksänmaikkana olen huomannut, että proteenibuumissa elävät, kasvavat nuoret eivät välttämättä edes tajua syövänsä vegaanista kasvisruokaa. Näin kävi kun teimme paistettuja nuudeleita, joissa proteiininlähteenä toimi cashewpähkinät.
RETRO TEKEE PALUUN
Euroopassa comfort food eli lohturuoka kasvaa voimakkaasti. Vuonna 2023 jo 52 % uusista elintarviketuotteista liittyi siihen. (intotheminds.com)
Suomessa tämä näkyy hyvin selvästi: voileipäkakut, tilliliha, kanaviillokki, uunimakkara ja täytetyt kananmunat.
👉 Kun maailma tuntuu vähän levottomalta, ihmiset hakevat ruoasta tuttuutta. Suomessa nostalgia maistuu usein kastikkeelta ja perunalta. Jos vielä 10 vuotta sitten Suomessa käytiin keskustelua voileipäkakun noloudesta, nyt se trendaa juhlapöydän tarjottavana.
PIENET MAKUPOMMIT JA MAAILMANMAUT
Euroopassa kiinnostavat nyt hot honey, chili crisp, miso ja erilaiset maustetahnat. (innovamarketinsights.com)
Suomessa trendi näkyy hieman hauskasti: hot honey päätyy loheen, chili crisp munakkaaseen, miso lohikeittoon ja dumplingit iltapalaksi.
👉 Maailman maut tulevat Suomeen yleensä varovasti: niitä kokeillaan ensin varovaisen uteliaasti – ja hetken päästä niitä syödään verkkareissa keittiön pöydän ääressä. Suomalainen testaa ensin varovasti yhden tipan chiliöljyä ja puolen vuoden päästä sitä lorautetaan kaikkeen, jopa jäätelöön.
HIMAHELLAN TIINA 
Jätä kommentti