Lokakuisen lauantaina kävimme ystäväni Kaisan kanssa Kapsäkki- teatterin päivänäytöksessä, joten nettivarauksen tarjoama kello 16 pöytävaraus sopi meille oikein hyvin. Viikonlopun kattauksista oli tarjolla vain klo 16 tai klo 22 . Ei ihme, että pöytä kannattaa varata ajoissa.
Maukun tarina alkoi viinibaarisuunnitelmasta ja pop-up-illoista Karhupuistossa. Kun Pariisin bistroissa työskennellyt kokki Maud ”Maukka” Saddok palasi Suomeen, ajatus kasvoi ruokaravintolaksi. Nimi syntyi Saddokin ja sommelier Marc-Antoine ”Markku” Marcoux’n lempinimistä. Nyt Hämeentie 26:ssa toimii kodikas korttelibistro, jossa viini ja ruoka ovat yhtä lailla pääosassa.
Maukun taustalta löytyy tuttuja nimiä: mukana on tekijöitä Way Bakerysta ja Harju 8:sta sekä viinimaahantuoja Let Me Winestä. Yhteys Wayhin näkyy myös pöydässä – Maukun pikkelssien kanssa tarjotaan Wayn hapanjuurileipää. Maukku tuntuu syntyneen ystävien yhteisestä innostuksesta tehdä Kallioon paikka, jossa hyvä ruoka, leipä ja viini kuuluvat yhteen.
Viini kuuluu olennaisesti Maukun tunnelmaan. Ravintolan viinikellarissa on erityisesti pientuottajien natural-viinejä, mutta valikoimasta löytyy myös perinteisempiä vaihtoehtoja. Meidän pöytäämme valikoitui lasillinen itävaltalaista Nehrer Grüner Veltlineriä Burgenlandin St. Georgenista. Se sopi hyvin kolmen ruokalajin menun seuraksi.
MILTÄ MAISTUI ?
Me söimme kolmen ruokalajin menun, joka maksoi 46 euroa. Viinilasillisesta laskutettiin 13 euroa. Maukku on oman rahan paikka, jossa ei tarvitse pönöttää: tänne voi poiketa viinilasilliselle tai jäädä syömään vaikka vain mausteiset simpukat.
Juuri simpukat jäivät erityisesti mieleeni. Sinisimpukoiden kermaisessa liemessä maistuivat suolasitruuna ja tärkeänä mausteena harissa. Mausteinen, jopa hieman tulinen yhdistelmä oli minulle uusi herkku, ja Kaisa piti annoksesta yhtä paljon. Tätä tekisi mieli saada uudelleen – tai opetella tekemään kotona.
Paahdettua kananpoikaa, sieniriisiä & rakuunakastiketta (L, G), 25 e
Pääruokana söimme kananpoikaa rakuunakastikkeessa ja metsäsieniriisin kanssa. Muistin taas, miten mainiosti rakuuna sopii kananpojan kastikkeeseen. Riisin sienet olivat kuulemma Lohjalta, ja annos oli herkullinen, tosin hieman väritön.
Maukun köyhät ritarit, piimäjäätelöä & karamellikastiketta (L), 14 e
Jälkiruoaksi valitsimme köyhiä ritareita. Ne oli olivatkin tahmea pullavanukas kinuskikastikkeen ja piimäjäätelön kanssa. Odotimme ehkä jotakin muuta: makeutta oli niin reilusti, että hampaat meinasivat irrota. Piimäjäätelö toi annokseen raikkautta, mutta ei aivan riittävästi tasapainottamaan kinuskia.
Maukun kodikkaassa tunnelmassa on helppo viihtyä. Kun ruoka on näin hyvää ja paikka sopii yhtä hyvin lasilliselle kuin illalliselle, viikonloppuvarausten suosio ei yllätä.
SAATAT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ
Vastaa