Kuva tehty tekoälyavusteisesti
Olen huolissani nuorten ruokailusta – mutta en ainoastaan siitä, mitä he syövät. Yhtä huolestuttavaa on se, että varsinainen ateria näyttää vähitellen muuttuvan jatkuvaksi naposteluksi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuore Nuorten ravitsemustutkimus kertoo karua kieltään. Vain viisi prosenttia nuorista syö kasviksia, marjoja ja hedelmiä ravitsemussuositusten mukaisesti. Niitä kertyy keskimäärin vain noin puolet suositellusta määrästä.
Samaan aikaan punaista lihaa ja lihavalmisteita syödään runsaasti. Tytöistä kolmannes ja pojista peräti 89 prosenttia ylittää suositellun enimmäismäärän. Ammattioppilaitoksissa opiskelevat käyttävät muita nuoria enemmän lihaa ja energiajuomia sekä vähemmän marjoja ja hedelmiä.
Luvut perustuvat THL:n ensimmäiseen kansalliseen Nuorten ravitsemustutkimukseen, joka toteutettiin kouluissa ja oppilaitoksissa lukuvuonna 2024–2025. Tutkimukseen osallistui 12–20-vuotiaita nuoria eri puolilta Suomea.
Luvut kertovat ruokavalion sisällöstä. Koulun kotitalousluokassa näen myös sen, miten nuorten käsitys syömisestä on muuttumassa.
Ruoka ei ole enää välttämättä aamiainen, lounas tai päivällinen. Se voi olla pitkin päivää nautittuja energiajuomia, proteiinipatukoita, sipsejä, makeisia, pikanuudeleita ja pieniä suupaloja. Nälkää siirretään hetki kerrallaan, mutta kunnollista ateriaa ei ehkä syödä lainkaan.
Napostelu ei tarkoita vain herkkuja. Myös terveellisen näköinen välipala voi ylläpitää jatkuvaa syömistä, jos sillä korvataan oikea ateria. Smoothie, välipalapatukka tai rahka ei yksinään opeta kokoamaan lautasta, käyttämään kasviksia tai valmistamaan ruokaa raaka-aineista.
Some tarjoilee suupaloja, ei aterioita
Osasyyllinen muutokseen on sosiaalinen media – ja myös me, jotka teemme ja jaamme sinne ruokaohjeita.
Somessa menestyvät nopeat, näyttävät ja helposti syötävät ruoat: rullat, dipit, tortillat, täytetyt leivät, juustoiset suupalat ja airfryerissa rapeiksi paistetut pikkupalat. Ruoka kuvataan lähietäisyydeltä, juusto venyy ja pinta rapsahtaa. Katsojan huomio on voitettava muutamassa sekunnissa.
Harvemmin viraalihitiksi nousee tavallinen, tasapainoinen arkiruoka, jossa on keitettyä perunaa, kalaa, kasviksia ja pala ruisleipää.
En väitä, että somen naposteluohjeissa olisi sinänsä jotain väärää. Tarjottavat, välipalat ja viikonlopun herkut kuuluvat elämään. Ongelma syntyy, jos ne alkavat muodostaa nuoren mielikuvaa normaalista syömisestä. Jos ruokasisältö koostuu pääasiassa nopeista suupaloista, ateria alkaa näyttää vanhanaikaiselta ja työläältä.
Me ruokasisältöjen tekijät emme voi sysätä kaikkea vastuuta nuorille tai heidän kodeilleen. Myös meidän pitäisi pysähtyä miettimään, millaista ruokakulttuuria rakennamme. Tarjoammeko jatkuvasti vain jotakin, jonka voi dipata, rullata, napata käteen tai syödä suoraan pelliltä? Vai näytämmekö myös, miten valmistetaan tavallinen lämmin ateria?
Ruokataito on paljon enemmän kuin reseptin seuraamista
THL peräänkuuluttaa yhteiskunnallisia toimia: epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittamista, energiajuomien ikärajaa, terveellisempien tuotteiden parempaa saatavuutta sekä koulujen ruokakasvatuksen vahvistamista. Kaikkia näitä tarvitaan.
Tarvitsemme myös lisää käytännön ruoanvalmistustaitoja. Nuoren pitäisi osata keittää perunat, valmistaa kasviskeitto, käyttää palkokasveja ja koota aineksista kokonainen ateria. Hänen pitäisi oppia tunnistamaan nälkä, syömään rauhassa ja ymmärtämään, miksi säännöllinen ateriarytmi auttaa jaksamaan.
Kotitalousopetuksessa kyse ei ole vain siitä, saadaanko resepti onnistumaan. Opettelemme suunnittelua, yhteistyötä, raaka-aineiden käsittelyä, taloudellisuutta ja yhteisen pöydän ääreen asettumista. Nämä ovat pieniä asioita, mutta niistä syntyy ruokasivistys.
Nuorten ruokavalintoja ei korjata yhdellä kasviskampanjalla eikä käskemällä syödä paremmin. Terveellisen ruoan pitää olla helposti saatavilla, kohtuuhintaista, houkuttelevaa ja nuorelle tuttua. Ennen kaikkea aterialle täytyy löytyä paikka ja aika.
Sillä ehkä juuri siitä pitäisi aloittaa: palautetaan ateria takaisin ruokailun keskelle. Ruoka ei ole vain jotakin, jota napsitaan kiireessä ohimennen. Parhaimmillaan se on päivän pysähdys – ja taito, joka kantaa koko elämän.
Lähde: Haario P., Niinistö S., Takkinen H-M., Raulio S., Ahonen S. & Virtanen S. M. Nuorten ruoankäyttö – tuloksia Nuorten ravitsemustutkimuksesta. Tutkimuksesta tiiviisti 23/2026. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
HIMAHELLAN TIINA 
Jätä kommentti