Kuva on tekoälyllä toteutettu historiallinen rekonstruktio Mertta Järvestä Saarioisten koekeittiössä.
Suomen tunnetuimman eineksen taustalla oli oikea ruoka-alan ammattilainen. Talousopettaja Mertta Järvi johti vuonna 1957 Saarioisten ensimmäisten valmisruokien kehittämistä. Yksi niistä oli maksalaatikko, jota voi hyvällä syyllä kutsua suomalaisen valmisruokakulttuurin klassikoksi.
Löysin Mertta Järven muistokirjoituksen, jonka otsikko pysäytti: ”Talousopettaja kehitti tutuksi tulleen einesmaksalaatikon.”
Siis Saarioisten maksalaatikon äidillä oli nimi. Hän oli vuonna 1953 kotitalousopettajaksi valmistunut Mertta Järvi.
Kotitalousopettajana ja ruokatoimittajana tämä tarina tuntuu minusta erityisen kiinnostavalta. Maksalaatikon takana ei ollut kasvoton tehdas, vaan koulutettu ruoka-alan ammattilainen, joka osasi yhdistää ravitsemuksen, maun, käytännöllisyyden ja edulliset raaka-aineet.
KUKA OLI MERTTA JÄRVI?
Mertta Järvi syntyi Kiikalassa vuonna 1925 yhdeksänlapsiseen maanviljelijäperheeseen. Hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1947 ja kotitalousopettajaksi Helsingin kotitalousopettajaopistosta vuonna 1953.
Valmistumisensa jälkeen Järvi matkusti Englantiin opiskelemaan kieltä. Siellä hän sai kirjeitse tiedon Saarioisilla Sahalahdessa avoinna olevasta konsultin paikasta.
Järvi aloitti Saarioisilla Hillox-tuotteiden konsulttina vuonna 1954. Hänen ammattitaitoaan tarvittiin kuitenkin pian koekeittiössä ja uusien tuotteiden kehittämisessä.
Mertta Järven tyttären Kristiina Saarisen kirjoittaman muistokirjoituksen mukaan Saarioisilla valmistettiin aluksi punajuuri- ja kurpitsatuotteita. Valikoima laajeni nopeasti maustevihanneksiin, säilykkeisiin ja keittoihin.
Pula-aika oli vielä lähellä, joten tuotekehityksen lähtökohtana oli valmistaa herkullista ruokaa edullisista raaka-aineista.
VUONNA 1957 SYNTYIVÄT ENSIMMÄISET EINESLAATIKOT
Saarioisten silloisen toimitusjohtajan Reino Avoniuksen ajatuksena oli aloittaa valmisruokien valmistus. Näin tuotantoon saatiin ympärivuotista työtä ja suomalaisille kodeille uudenlaista helpotusta.
Mertta Järven johdolla kehitettiin vuonna 1957 Saarioisten ensimmäiset eineslaatikot: maksalaatikko, makaronilaatikko ja lihaperunasoselaatikko.
Ajatus oli aikanaan radikaali. Kaupasta saattoi ostaa tuoretta, valmiiksi kypsennettyä ruokaa, joka tarvitsi kotona vain lämmittää. Saarioinen kuvaa laatikoiden syntyä vastaukseksi muuttuvaan arkeen: ruokaa valmistettiin valmiiksi työstä palaaville suomalaisille. Saarioinen: 1950-luvun historia
Maksalaatikosta tuli valmisruokien kestosuosikki. Nykyisin sitä myydään Suomessa noin yhdeksän miljoonaa rasiaa vuodessa. Saarioinen: Maksalaatikon historiaa
MAKSALAATIKON RESEPTI ON SÄILYNYT LÄHES ENNALLAAN
Saarioisten mukaan Mertta Järven kehittämä maksalaatikkoresepti on pysynyt lähes muuttumattomana vuosikymmenestä toiseen. Riisiä ja maksaa maustavat valkopippuri ja suola, eikä tuotteessa käytetä säilöntäaineita.
Tehtaalla maksalaatikot valmistetaan periaatteessa kuten kotonakin, mutta mittakaava on hieman toinen. Laatikot kulkevat noin 30 metriä pitkän uunin läpi ja kypsyvät siellä tunnin ajan.
Ja sitten on tietenkin suomalaisia jakava ikuisuuskysymys: rusinoilla vai ilman?
Saarioisten perinteisessä maksalaatikossa kerrotaan olevan keskimäärin 21 rusinaa. Se on juuri niin täsmällinen ja tarpeeton tieto, että siitä on pakko pitää.
SAARIOISTEN ÄITI OLI MYÖS KULUTTAJIEN OPETTAJA
Mertta Järven työ ei rajoittunut koekeittiöön. Hän teki mainoskuvauksia yhteistyössä kauppojen kanssa ja opetti muun muassa kanan paloittelua kotitalousopettajaopiskelijoille.
Vuosina 1961–1962 hän työskenteli Yhdysvalloissa säilyketehtaissa ja ravintoloissa saadakseen uusia ideoita omaan työhönsä. Hän jatkoi Saarioisilla pitkän uran ja jäi eläkkeelle kuluttajaneuvontapäällikön tehtävästä vuonna 1990.
Järvi kuoli vuonna 2019 93-vuotiaana.
Hänen työnsä elää edelleen lähes jokaisessa suomalaisessa ruokakaupassa.
KOTITEKOINEN MAKSALAATIKKO ON AIVAN OMA HERKKUNSA
Valmis maksalaatikko on monelle tuttu lapsuudesta, kouluruokailusta ja kiireisten päivien pelastajana. Toisille se on rakas lohturuoka, toisille ruoka, jota ei suostuta maistamaan edes aikuisena.
Minäkin kuuluin pitkään epäilijöihin.
2000-luvun alussa ystäväni kutsui perheemme maksalaatikkobileisiin. Hän vannoi muuttavansa käsitykseni maksalaatikosta – ja niin hän tekikin.
Kotitekoinen maksalaatikko on aivan eri ruoka kuin alumiinivuoasta lämmitetty versio. Se on mehevä, mausteinen ja täyteläinen. Jos maksasta pitää, sitä voi ajatella suomalaisena maksapateena.
Omassa ohjeessani maksalaatikko valmistetaan jauhetusta maksasta, rikotuista ohrasuurimoista tai puuroriisistä, maidosta, sipulista, siirapista ja mausteista. Rusinat kuuluvat minun maksalaatikkooni, mutta jokainen saa tietenkin tehdä tämän suuren päätöksen itse.
👉 Kotitekoinen maksalaatikko – katso ohje
Tarjoan kotitekoisen maksalaatikon voisulan ja puolukkasurvoksen kanssa. Se on yksinkertaista, vanhanaikaista ja tavattoman hyvää ruokaa.
MAKSALAATIKKO ON OSA SUOMALAISTA RUOKAHISTORIAA
Mertta Järven tarina muistuttaa, että valmisruoka ei syntynyt vain teollisuuden tarpeisiin. Sen taustalla oli halu helpottaa tavallisten ihmisten arkea ja tarjota edullista, ravitsevaa ruokaa.
Siinä työssä kotitalousopettajan osaaminen oli ratkaisevaa.
Vuonna 2027 Mertta Järven kehittämä Saarioisten maksalaatikko täyttää 70 vuotta. Harva valmisruoka on säilynyt suomalaisissa ostoskoreissa yhtä pitkään – ja vielä lähes alkuperäisellä reseptillään.
Kun seuraavan kerran näen maksalaatikkorasian kaupan kylmähyllyssä, ajattelen Mertta Järveä. Talousopettajaa, joka kehitti vuonna 1957 ruoan, jonka lähes jokainen suomalainen tuntee – piti siitä tai ei.
LÄHTEET
Kristiina Saarinen: Talousopettaja kehitti tutuksi tulleen einesmaksalaatikon, Mertta Järven muistokirjoitus.
Saarioinen: 1950-luku – markkinoille tuli laatikko, joka muutti maailmaa
HIMAHELLAN TIINA 
Jätä kommentti