MEDIAMATKA Tulholmaan: Viking Line
Kun kirsikankukat puhkeavat kukkaan, Japanissa eletään yhtä kevään odotetuimmista hetkistä. Hanami ei ole vain kukkien katselua, vaan kulttuuriperinne, jossa yhdistyvät estetiikka, vuodenaikojen rytmi ja yhdessäolo.
Japanissa kirsikankukkien kukinta-aika on maaliskuun viimeiset päivät. Tokiossa hanami on parhaimmillaan viimeinen päivä maaliskuuta.
SAKURA VAI HANAMI?
Sakura tarkoittaa kirsikankukkaa – ja myös kukkivia japaninkirsikoita, joista erityisesti vaaleanpunaiset lajikkeet ovat Japanissa arvostettuja.
Hanami taas tarkoittaa kirjaimellisesti kukkien katselua (hana = kukka, mi = katsominen) ja viittaa perinteeseen juhlia kukintaa piknikillä, ruoalla ja yhdessäololla.
Japanissa sakuran kukinnan etenemistä seurataan jopa “sakura-zenseninä”, kirsikankukkarintamana, joka etenee etelästä pohjoiseen. Kukinnan huippu on uutisaihe.
Mutta hanami ei ole enää vain Japanin ilmiö. Se elää vahvasti myös Pohjolassa – erityisesti Tukholmassa ja Helsingissä.
KIRSIKANKUKKAPÄIVÄ ON TUKHOLMASSA KEVÄÄN MERKKIPAALU
Huhtikuun 28. päivä vietetään Tukholmassa Kirsikkapuun päivää, jolloin Kungsträdgården täyttyy ihmisistä. Tukholmalaiset rientävät Kuninkaanpuistoon ihailemaan kukintaa, vaikka kirsikkapuita kasvaa kaupungissa muuallakin.
Paikasta on tullut hanamin pohjoismainen näyttämö.
Päivään kuuluu japanilaista kulttuuria, työpajoja, lavaesityksiä ja ohjelmaa kirsikkapuiden alla. Kukinta osuu tavallisesti huhtikuun puoliväliin, ja juuri sen lyhytkestoisuus tekee hetkestä erityisen.
Monelle tukholmalaiselle vierailu Kuninkaanpuitarhassa kukinnan aikaan kuuluu kevääseen samalla tavoin kuin vappupiknik meille.
Helsingissä Hanami on ollut yleensä toukokuun puolenvälin tienoilla.
ROIHUVUOREN HANAMI SAI ALKUNSA YHTEISÖTEOSTA
Suomalainen hanami puolestaan sai poikkeuksellisen kauniin alun.
Roihuvuoren kirsikkapuisto syntyi, kun Suomessa asuva japanilainen kauppias Norio Tomida ehdotti, että Suomessa asuvat japanilaiset, heidän perheensä ja täällä toimivat japanilaisyritykset lahjoittaisivat kirsikkapuita helsinkiläisille hanami-juhlia varten.
Keräyksellä saatiin kokoon 152 kappaletta
Prunus sargentii -kirsikkapuita.
Puiston paikaksi valikoitui Roihuvuori, jossa oli jo japanilaistyylinen puutarha. Ensimmäiset puut istutettiin 2007, seuraavat 2008 ja viimeiset 2009.
Ensimmäistä hanamia vietettiin puistossa vuonna 2008.
Puistojuhlaa, jossa on runsaasti ohjelmaa, vietetään helatorstaina 2026.
MIKSI HANAMI PUHUTTELEE MYÖS POHJOLASSA?
Syy ei ole vain kukkien kauneus.
Hanami sopii pohjoiseen valon juhlaan. Pitkän talven jälkeen kukinta tuntuu täällä lähes seremonialta.
Lisäksi perinne resonoi pohjoismaisessa tavassa arvostaa sesonkia, luontoa ja ulkona yhdessä syömistä.
Ja symboliikka on vahva.
Japanissa hento vaaleanpunainen sakura liitettiin samuraiden ihanteisiin – kauneuteen, joka kestää vain hetken. Siksi vaaleanpunaista kirsikankukkaa on perinteisesti arvostettu jopa valkoista enemmän.
Japanissa suosittiin vuosisatojen ajan koristeellisia kukkivia kirsikoita, kuten
Prunus serrulata,
eikä marjasatoa tuottavia puita.
Ajatus on toinen kuin eurooppalaisessa hedelmäpuuperinteessä – kukinta itsessään on pääasia.
HANAMI ON MYÖS RUOKAJUHLA
Piknik kuuluu asiaan.
Japanissa hanamiin pakataan bentoja, onigireja, dangoa ja teetä. Pohjolassa mukaan voi yhtä hyvin ottaa termospullon, voileivät ja jotain makeaa – ajatus on sama.
Ruoka tekee kukkien katselusta juhlan.
VINKKI ARKEEN
Jos Roihuvuori kukkii helatorstaina, hanami on hyvä syy pakata viltti ja tehdä kevään kaunein piknik.
Joskus kulttuurimatka voi alkaa metromatkasta.
SAATAT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ
👉 Sushikulho eli donpur – hanamijuhlan eväs.
HIMAHELLAN TIINA 
Jätä kommentti