Suomalainen kouluruoka on meille niin itsestään selvä asia, että harva pysähtyy miettimään, millaista koulunkäynti oli ennen maksutonta lounasta.
Tänä päivänä lähes 900 000 lasta ja nuorta saa koulupäivän aikana lämpimän aterian. Vielä runsaat sata vuotta sitten tilanne oli aivan toinen. Koululainen lähti aamulla kouluun eväsnyytin kanssa – tai ilman eväitä, jos kotona ei ollut ylimääräistä ruokaa.
KOULUSSA EI ALUKSI TARJOTTU RUOKAA
1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa kouluissa ei yleensä järjestetty ruokailua. Oppilaat söivät omia eväitään välitunnilla tai kävelivät kotiin syömään, jos matka ei ollut liian pitkä. Eväät olivat vaatimattomia: ruisleipää, voita, maitoa, piimää tai joskus pala juustoa ja edellisen päivän ruokaa.
Maaseudulla koulumatkat saattoivat olla useita kilometrejä. Kaikilla lapsilla ei ollut mahdollisuutta käydä kotona kesken päivän, eikä kaikissa kodeissa ollut varaa pakata mukaan kunnon eväitä.
ENSIMMÄISET KEITTORUOKALAT
Ajatus lämpimästä kouluateriasta syntyi vähitellen.
Jo 1890-luvun lopulla joidenkin oppilasasuntoloiden yhteyteen perustettiin keittoruokaloita, joissa tarjottiin lämmintä keittoa. Varsinkin maaseudulla kouluihin rakennettiin 1900-luvun alussa keittoloita, mutta toiminta oli epäsäännöllistä ja riippui usein lahjoituksista sekä kuntien varoista.
Ruoka oli yksinkertaista lusikkaruokaa: keittoja, puuroja ja vellejä. Tärkeintä oli, että lapset saivat edes yhden lämpimän aterian päivän aikana.
HYVÄNTEKEVÄISYYDESTÄ YHTEISKUNNAN VASTUUKSI
Kaupungeissa kouluruokailua tukivat pitkään hyväntekeväisyysjärjestöt. Helsingissä perustettiin jo vuonna 1905 Koulukeittoyhdistys, joka järjesti vähävaraisille oppilaille lämmintä ruokaa kaupungin tuella. Ajatus siitä, että jokainen lapsi ansaitsee lämpimän aterian koulupäivän aikana, alkoi vähitellen vahvistua.
Silti kului vielä vuosikymmeniä ennen kuin kouluruokailusta tuli kaikkien oikeus.
SEURAAVASSA OSASSA
Vuonna 1943 Suomi teki historiaa. Keskellä sotavuosia säädettiin laki, joka muutti kouluruokailun pysyvästi – ja teki Suomesta maailman ensimmäisen maan, jossa maksuton kouluruoka turvattiin lailla kaikille koululaisille.
Lähteet
- Opetushallitus: Kouluruokailun historiaa
- Helsingin kaupunki: The history of school meals
- Yle Opettaja.tv: Kouluruokailu kansakoulussa
- Ruoka – oppimisen edellytys ja opetuksen voimavara, Helsingin yliopisto
HIMAHELLAN TIINA 
Jätä kommentti