Kävin ystävättäreni kanssa syömässä Café Savoyssa Helsingin Eteläesplanadilla. Edellisestä käynnistä oli vierähtänyt jo vuoden verran, ja nyt oli hyvä hetki hieman juhlistaa pian alkavaa kesälomaa.
Café Savoyn tyyli nojaa klassiseen ranskalaiseen bistrokeittiöön ja eteläisen Ranskan makuihin: voita, kastikkeita, sesonkivihanneksia ja rauhallista vanhan maailman tunnelmaa ilman turhaa kikkailua. Ravintola on saanut myös Michelin-oppaan maininnan, mikä näkyy erityisesti teknisessä varmuudessa ja palvelun tasossa.
Taustalla näkyy vahvasti Chef Patron Helena Puolakka, joka palasi Suomeen pitkän kansainvälisen uran jälkeen. Puolakka on työskennellyt muun muassa Lontoossa ja Pariisin Michelin-ravintoloissa, ja Café Savoyssa näkyy juuri sellainen klassinen eurooppalainen ajattelu, josta itse pidän.
Söimme neljän ruokalajin prix fixe -menun, 67 e. Alkuruokana ollut vasikka-annos oli erinomainen: kaprikset, pinjansiemenet ja valkoinen parsa toimivat hienosti yhteen. Olen suuri vitello tonnaton ystävä, joten Italian rajoilla nyt makumatkalla oltiin.
Herne-karhunlaukkarisotto, crème fraîche
Myös herneillä tehty ja karhunlaukkaöljyllä sekä pikkelöidyllä kyssäkaalilla aateloitu risotto oli todella herkullinen – keväinen, pehmeä ja tasapainoinen. Rakennekin oli juuri sellainen kuin hyvässä risotossa kuuluu ollakin.
Aloitus oli vahva. Myös tarjoilijan suosittelema hillitysti tammitettu valkoinen burgundi, 25,50 e/16 cl, toimi hienosti läpi aterian.
Puna-ahven à la plancha, tomaattia, olivihummus, tomaatti – beurre blanc
Pääruokana ollut puna-ahven à la plancha tomaatilla, oliivihummuksella ja tomaatti-beurre blancilla jäi illan heikoimmaksi lenkiksi. Annos oli teknisesti onnistunut, mutta kokonaisuus kääntyi omaan makuuni hieman turhankin rustiikkiseksi kikherneineen ja runsaine kastikkeineen, eikä siinä ollut aivan samaa hienostuneisuutta ja raikkautta kuin alkuruoassa ja risotossa.
Manteli-raparperijälkiruoka nosti aterian kuitenkin jälleen vahvasti loppunousuun. Raparperi ja manteli toimivat yhdessä juuri niin hyvin kuin alkukesällä toivookin. Kirpeä sorbetti tuli leivonnaisen makumaailmaa.
Erityismaininta vielä palvelusta: lämmintä, ammattitaitoista ja luontevasti monikielistä. Meistä pidettiin hyvää huolta niin suomeksi kuin englanniksi.
👉 MITÄ MIELTÄ OLIN?
Olen käynyt Café Savoyssa useamman kerran, enkä ole pettynyt kertaakaan. Ruoka on ollut tasaisen varmasti hyvää ja erittäin huolellisesti tehtyä. Juuri sellaista ruokaa, josta itse pidän. Silti aivan sitä viimeistä wow-efektiä en ole kertaakaan saanut, ja ehkä juuri siksi oma arvosanani kokonaisuudesta on: ⭐️⭐️⭐️⭐️
SAATAT OLLA KIINNOSTUNUT MYÖS NÄISTÄ
👉 Laivakoira Helsingin Eirassa
👉 Le Tart – lounas enemmän kuin hintansa väärti
HIMAHELLAN TIINA 
Jätä kommentti