Kuva: Maiju Gebhard kehitti Työtehoseurassa suomalaisiin keittiöihin sopivan astiankuivauskaapin. Kuva julkaistiin Helsingin Sanomissa 50 vuotta sitten.
Helsingin Sanomat kirjoitti Maiju Gebhardista ja astiankuivauskaapin synnystä jo 50 vuotta sitten. Lehtijutussa Gebhard muisteli aikaa, jolloin märät astiat kuivattiin pyyheliinalla yksi kerrallaan. Nykyään astiankuivauskaappi on niin tavallinen osa suomalaiskeittiötä, ettei sen nerokkuutta juuri tule ajatelleeksi.
Astiankuivauskaappi on niin tavallinen osa suomalaista keittiötä, ettei sitä juuri tule ajatelleeksi. Vielä 1940-luvulla tiskatut lautaset kuitenkin kuivattiin pyyheliinalla yksi kerrallaan. Sitten kotitalousopettaja Maiju Gebhard ryhtyi vähentämään emäntien työtaakkaa.
ASTIAT PESTIIN JA KUIVATTIIN KÄSIN
Ennen astiankuivauskaappia astiat pestiin, kuivattiin pyyheliinalla ja nostettiin kaappiin. Tiskaaminen oli monivaiheinen työ, joka vei aikaa ja kasvatti pyyheliinapyykin määrää.
Nykyisin astiankuivauskaappi kuuluu suomalaiskeittiöön niin itsestään selvästi, että ulkomaalainen vieras saattaa olla siitä paljon innostuneempi kuin me suomalaiset. Meille ritilähylly tiskialtaan yläpuolella on vain kaappi muiden joukossa.
Kotitalousopettajana osaan arvostaa ratkaisua, jossa turha työvaihe jätetään kokonaan pois. Astioita ei tarvitse kuivata eikä siirtää kuivaustelineestä kaappiin. Ne nostetaan pesun jälkeen suoraan omille paikoilleen kuivumaan.
MAIJU GEBHARD HALUSI HELPOTTAA NAISTEN TYÖTÄ
Kotitalousopettaja ja kansanvalistaja Maiju Gebhard syntyi Helsingissä vuonna 1896. Hän johti Työtehoseuran kotitalousosastoa vuosina 1943–1964.
Työtehoseuran tavoitteena oli tutkia työn tekemistä ja kehittää menetelmiä, joilla raskasta arkista työtä voitiin helpottaa. Erityisen kuormittavaa arki oli maaseudun naisille. Työpäivään kuuluivat ruoanvalmistuksen ja siivouksen lisäksi muun muassa veden, polttopuiden ja pyykin kantaminen sekä karjanhoito.
Työtehoseuran tutkimusten mukaan maatilan emäntä saattoi kävellä päivän aikana jopa 20 kilometriä. Gebhard ei siis kehittänyt kotiin kauniita koriste-esineitä, vaan ratkaisuja todelliseen työuupumukseen.
KUIVAUSTELINE NOSTETTIIN KAAPPIIN
Ajatus astiankuivauskaapista ei syntynyt aivan tyhjästä. Gebhard oli nähnyt Ruotsissa puisia pöydällä pidettäviä astiankuivaustelineitä. Niissä astiat valutettiin pesemisen jälkeen, mutta kuivattiin lopuksi pyyheliinalla ja nostettiin erilliseen kaappiin.
Gebhardin johtamassa Työtehoseuran työssä kuivausteline yhdistettiin säilytyskaappiin ja sijoitettiin tiskialtaan yläpuolelle. Näin vesi pääsi valumaan suoraan altaaseen ja yksi kokonainen työvaihe jäi pois.
Astiankuivauskaappia kehitettiin Työtehoseurassa vuosina 1944–1945. Kaapin rakennetta, korkeutta ja hyllyjen sijoittelua tutkittiin käytännössä. Gebhardin mukaan uusi ratkaisu vähensi astianpesuun liittyvää ihmistyötä jopa 50 prosenttia. Ylen Elävä arkisto
ASTIANKUIVAUSKAAPPI HERÄTTI ENSIN IHMETYSTÄ
Uusi kuivauskaappi esiteltiin suurelle yleisölle 1940-luvun puolivälissä. Näyttelyvieraat kummastelivat outoa kalustetta ja kyselivät, mikä se oikein oli.
Uutuuden idea oli lopulta hyvin yksinkertainen: astiat pestiin, nostettiin kaappiin valumaan ja kaapin ovet suljettiin. Kun astioita seuraavan kerran tarvittiin, ne olivat kuivina valmiilla paikoillaan.
Ensimmäiset astiankuivauskaapit olivat puisia. Niitä alettiin valmistaa pienimuotoisesti vuonna 1945. Enso-Gutzeit aloitti teollisen valmistuksen vuonna 1948, ja vuodesta 1954 lähtien kaappeihin tehtiin muovipäällysteisiä teräslankahyllyjä.
Suomalaiskeittiöihin kuivauskaappi levisi vähitellen niin tehokkaasti, että siitä tuli lähes kansallinen itsestäänselvyys.
OLIKO ASTIANKUIVAUSKAAPPI SUOMALAINEN KEKSINTÖ?
Maiju Gebhard tunnetaan yleisesti astiankuivauskaapin keksijänä. Aivan ensimmäinen hän ei silti ollut.
Yhdysvalloissa oli patentoitu tiskialtaan yläpuolelle sijoitettavia astiankuivauskaappeja jo vuosina 1929 ja 1930. Ensimmäisen tunnetun patentin sai New Yorkissa asunut Angiolina Scheuermann. Gebhard ei puolestaan hakenut tai ainakaan saanut omalle ratkaisulleen patenttia. Ylen selvitys varhaisista patenteista
Astiankuivauskaappia onkin täsmällisempää kutsua suomalaiseksi arjen innovaatioksi kuin täysin suomalaiseksi keksinnöksi. Gebhardin saavutus oli kehittää toimiva, suomalaisiin keittiöihin sopiva ratkaisu ja edistää sen laajaa käyttöönottoa.
Se ei ole vähäinen saavutus. Hyvä keksintö ei aina ole kokonaan uusi laite. Se voi olla myös oivallus siitä, miten olemassa oleva ratkaisu tehdään yksinkertaisemmaksi, toimivammaksi ja kaikkien ulottuville.
PALJON MUUTAKIN KUIN YKSI KAAPPI
Astiankuivauskaappi on Gebhardin tunnetuin saavutus, mutta hänen työnsä ulottui paljon laajemmalle. Työtehoseurassa tutkittiin keittiöiden kalustamista, sopivia työskentelykorkeuksia, kylmäsäilytystä, pyykinpesua sekä veden ja polttopuiden kantamista.
Arjen avuksi kehitettiin esimerkiksi tehokantimia. Puut voitiin latoa kantimen puukehikkoon kapeaksi pinoksi sen sijaan, että niitä olisi kuljetettu sylissä tai leveässä puunkantopussissa. Näin kuorma pysyi paremmin hallinnassa ja työasento oli terveellisempi.
Gebhard edisti myös vesijohtojen, liesien, pesukoneiden ja muiden kotitaloustyötä helpottavien välineiden yleistymistä. Hänen elämäntyönsä tärkein ajatus oli selkeä: kotityö on oikeaa työtä, eikä sitä pidä tehdä tarpeettoman raskaasti.
Astiankuivauskaappi näyttää vaatimattomalta. Siinä ei ole moottoria, näyttöä eikä ainuttakaan vilkkuvaa merkkivaloa. Silti se säästää työtä jokaisena päivänä.
Juuri siksi se on niin hieno keksintö. Parhaimmillaan arjen helpottaminen ei tarkoita uuden työvälineen hankkimista vaan kokonaisen, tarpeettoman työvaiheen poistamista.
Kun seuraavan kerran nostat märän lautasen astiankuivauskaappiin ja suljet oven, voit suoda pienen ajatuksen Maiju Gebhardille. Hän ymmärsi jo 1940-luvulla jotakin olennaista: kaikkea ei tarvitse tehdä niin kuin ennenkin vain siksi, että niin on aina tehty.
Lähteet: Ylen Elävä arkisto: Astiankuivauskaapin keksijä Maiju Gebhard, Yle: Astiankuivauskaappi ei olekaan suomalainen keksintö, Yle: Työtehoseuran satavuotinen historia, Suomen Kansallisbiografia: Maiju Gebhard
SAATAT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ
HIMAHELLAN TIINA 
Jätä kommentti