Vieraspöytä on aina kertonut ajastaan. 1950-luvulla tarjottiin kotona leivottuja kakkuja, 1970-luvulla ihastuttiin fondueen, 1990-luvulla jokainen kokosi tortillansa itse ja 2000-luvulla pöytään katettiin tapaksia ja sushia.
2010-LUVUN SUOMI PÄHKINÄNKUORESSA
2010-luku oli Suomessa älypuhelinten, sosiaalisen median ja suoratoistopalvelujen läpimurron aikaa. Arki siirtyi yhä enemmän verkkoon, ja ruoka muuttui samalla kuvattavaksi, jaettavaksi ja nopeasti leviävien ilmiöiden aiheeksi.
Tyypillisiä 2010-luvun suomalaisia ilmiöitä olivat:
• älypuhelinten nopea yleistyminen
• sosiaalisen median muuttuminen osaksi jokapäiväistä elämää
• WhatsApp, Facebook, Instagram ja muut yhteisöpalvelut
• valokuvaaminen ja arkisten hetkien jakaminen verkossa
• suoratoistopalvelujen ja television verkkokatselun läpimurto
• verkkokaupan ja digitaalisten palvelujen lisääntyminen
• blogien, vlogien, podcastien ja vaikuttajien nousu
• ilmasto- ja ympäristökysymysten kasvava näkyvyys
• ruoan kuvaaminen ja jakaminen sosiaalisessa mediassa
• ruokablogien ja verkossa leviävien reseptien suuri vaikutus
• kasvisruoan, vegaanisuuden ja kasviproteiinien näkyvä nousu
• lähiruoan, luomun ja ruoan alkuperän korostuminen
Älypuhelimen omisti vuonna 2011 noin 38 prosenttia suomalaisista vastaajista, mutta vuonna 2018 osuus oli jo 91 prosenttia. Vuonna 2018 internetiä käytti 88 prosenttia suomalaisista, ja sosiaalisesta mediasta oli tullut erityisesti nuoremmille ikäryhmille tavallinen osa arkea. (Tilastokeskus)
2010-luvulla ruoka ei ollut enää vain syötävää. Sen piti myös näyttää hyvältä kuvassa. Instagram käynnistyi vuonna 2010, ja vuosikymmenen aikana ruoan kuvaamisesta tuli olennainen osa ravintola- ja kotiruokakulttuuria. Vuonna 2014 suomalaiset someasiantuntijat nostivat ruokakuvien julkaisemisen yhdeksi sosiaalisen median näkyvistä trendeistä. (Instagram)
Vieraspöytiin tulivat avokadoleivät, nyhtöpossu, minihampurilaiset, raakakakut ja näyttävät salaattikulhot. Pöydän ei enää tarvinnut noudattaa perinteistä alkuruoan, pääruoan ja jälkiruoan järjestystä. Tarjolle koottiin ruokia, joita saattoi jakaa, maistella ja kuvata.
BRUNSSISTA TULI KOTIKUTSUJEN UUSI MUOTO
Brunssi tunnettiin Suomessa jo aikaisemmin, mutta 2010-luvulla siitä tuli näkyvä osa kaupunkien ravintolakulttuuria ja vähitellen myös kotien viikonloppuja. Jo vuonna 2010 suomalaisissa naistenlehdissä kirjoitettiin brunssista omana seurusteluaterianaan. (Finna)
Brunssille voitiin kutsua vieraita lauantaina tai sunnuntaina jo ennen puoltapäivää. Pöytään katettiin croissantteja, sämpylöitä, juustoja, leikkeleitä, hedelmiä, jogurttia, mysliä, munaruokia ja salaatteja.
Perinteisten aamiaistuotteiden rinnalle tulivat amerikkalaiset pannukakut, granola, smoothiet ja erilaiset täytetyt leivät. Juomaksi tarjottiin kahvia, tuoremehua ja toisinaan kuohuviiniä.
Brunssissa viehätti rentous. Kaikkea ei tarvinnut saada yhtä aikaa kuumana pöytään, ja monet tarjottavat pystyi valmistelemaan etukäteen. Vieraat saivat ottaa ruokaa omaan tahtiinsa ja viipyä pöydässä pitkään.
AVOKADOLEIPÄ OLI KUIN TEHTY KUVATTAVAKSI
Avokado toastista tuli kansainvälisesti yksi 2010-luvun tunnetuimmista ruokailmiöistä. Se ei ollut uusi keksintö, mutta juuri 2010-luvulla siitä tuli brunssiravintoloiden, sosiaalisen median ja millenniaalikulttuurin symboli. (Wikipedia)
Kotona avokado muussattiin paahdetulle hapanjuuri- tai maalaisleivälle. Päälle lisättiin sitruunaa, chilihiutaleita, yrttejä, uppomuna tai fetaa.
Tarjoilu oli yksinkertainen mutta näyttävä. Vihreä avokado, valuva munankeltuainen ja rouhea leipä muodostivat annoksen, joka näytti hyvältä myös puhelimen näytöllä.
Avokadoleivistä voitiin tehdä vieraille kokonainen leipäbaari. Tarjolle katettiin paahdettua leipää, avokadoa, kananmunia, kylmäsavulohta, fetaa, versoja ja siemeniä, joista jokainen rakensi oman leipänsä.
NYHTÖPOSSUSTA TULI KOKO KANSAN TRENDIRUOKA
Pulled pork eli nyhtöpossu teki Suomessa läpimurtonsa vuosikymmenen alkupuolella. Kotimaisten kielten keskus valitsi nyhtöpossun kuukauden sanaksi joulukuussa 2013, ja Yle kuvasi sitä vuonna 2014 jo trendiruoaksi, joka oli tehnyt varsinaisen läpimurtonsa. (Yle.fi)
Nyhtöpossu sopi hyvin vierastarjoiluun, sillä liha valmistettiin hitaasti etukäteen ja revittiin haarukoilla säikeiksi. Tarjoiluhetkellä se tarvitsi vain lämmityksen ja hyvän kastikkeen.
Pöytään katettiin pieniä sämpylöitä tai briossileipiä, coleslaw’ta, pikkelöityä sipulia, suolakurkkuja ja barbecuekastiketta. Vieraat kokosivat omat hampurilaisensa samaan tapaan kuin tortillapöydässä vuosikymmentä aikaisemmin.
Nyhtöpossu levisi hampurilaisten lisäksi tacoihin, täytettyihin leipiin, pitsoihin ja jopa voileipäkakkuihin. Hotelli- ja ravintolamuseon mukaan 2010-luvun voileipäkakuissa käytettiin perinteisten kinkku- ja lohitäytteiden rinnalla esimerkiksi avokadoa, hummusta, texmex-makuja ja nyhtöpossua. (Hotelli- ja ravintolamuseo)
Nyhtämisestä tuli hetkeksi kokonainen ruokailmiö. Possun rinnalle tulivat nyhtökana, nyhtökaura ja nyhtöpulla.
STREET FOOD SIIRTYI KADULTA KOTIIN
2010-luvulla kiinnostus katuruokaan kasvoi. Hampurilaiset, hodarit, tacot, bao-sämpylät ja erilaiset täytetyt leivät nousivat ravintoloissa ja ruokatapahtumissa esille aivan uudella tavalla.
Vuonna 2011 Helsingissä syntynyt Ravintolapäivä teki väliaikaisista ravintoloista ja itse valmistetun ruoan myymisestä näkyvän kaupunkikulttuurin ilmiön. Muutamassa vuodessa tapahtuma levisi kymmeniin maihin ja synnytti tuhansia pop up -ravintoloita. (375 Humanistia)
Ravintolapäivänä puistoissa, pihoilla ja katujen varsilla myytiin eri maiden ruokia, leivonnaisia ja itse kehitettyjä annoksia. Tapahtuma rohkaisi suomalaisia kokeilemaan makuja, joita ei vielä löytynyt tavallisista ravintoloista.
Street food -henki siirtyi myös kotien illanistujaisiin. Vieraille tarjottiin minihampurilaisia, täytettyjä hodareita, tacoja ja pieniä annoksia voipaperin, leikkuulautojen tai metallikorien päältä.
Ruoan ei tarvinnut olla hienostunutta. Sen piti olla maukasta, runsasta ja helposti käsin syötävää.
SUPERFOODIT JA RAAKAKAKUT TULIVAT KAHVIPÖYTÄÄN
2010-luvun alkupuolella kiinnostus superfoodeihin, raakaruokaan ja ravintorikkaisiin raaka-aineisiin kasvoi Suomessa. Suomalaisina superfoodeina nostettiin esiin erityisesti metsämarjoja, mutta käyttöön tulivat myös chia-siemenet, raakakaakao, gojimarjat, kookosöljy ja erilaiset pähkinät. (thisisFINLAND)
Raakakakusta tuli uudenlainen vierastarjottava. Kakkua ei paistettu, vaan pohja valmistettiin esimerkiksi pähkinöistä ja taateleista. Täytteeseen käytettiin cashewpähkinöitä, kookosöljyä, marjoja, raakakaakaota tai hedelmiä.
Raakakakku näytti terveelliseltä ja ylelliseltä yhtä aikaa. Se sopi myös monille, jotka välttivät gluteenia tai maitotuotteita, vaikka kaikki raakakakut eivät automaattisesti sopineet jokaiseen erityisruokavalioon.
Kakku oli usein hyvin täyteläinen, joten pienikin pala riitti. Päälle aseteltiin marjoja, syötäviä kukkia, kookoshiutaleita tai kaakaonibsejä.
KASVISRUOASTA TULI OSA KAIKKIEN PÖYTÄÄ
Kasvisruoka ei enää ollut vain kasvissyöjille tarkoitettu erillinen vaihtoehto. 2010-luvulla kasvisruokavalio, vegaanisuus ja fleksaus nousivat voimakkaasti esiin, ja erityisruokavalioista keskusteltiin runsaasti myös sosiaalisessa mediassa. (University of Helsinki Research Portal)
Vieraspöydässä tämä näkyi hummuksena, falafeleina, paahdettuina kasviksina, kasvispiirakoina, paputahnoina ja ruokaisina salaatteina. Kasvisruoka ei enää välttämättä ollut sivuroolissa, vaan koko tarjoilu voitiin rakentaa sen ympärille.
Myös voileipäkakut muuttuivat. Perinteisten kinkku- ja lohitäytteiden rinnalle tulivat hummus, avokado, paahdetut kasvikset ja muut vegaaniset täytteet. (Hotelli- ja ravintolamuseo)
Kukkakaali, lehtikaali ja bataatti nousivat suosioon. Kukkakaalista tehtiin siipiä, bataatista ranskalaisia ja lehtikaalista sipsejä. Kasvikset eivät enää olleet vain salaattia pääruoan vieressä, vaan niistä tehtiin illan kiinnostavimpia tarjottavia.
KULHORUOAT KOKOSIVAT KAIKEN SAMAAN ANNOKSEEN
Vuosikymmenen loppupuolella erilaiset bowl-annokset yleistyivät. Kulhoon koottiin riisiä, kvinoaa tai nuudeleita sekä kasviksia, proteiinia, kastiketta, yrttejä ja siemeniä.
Buddha bowl, poke bowl ja smoothie bowl olivat näyttäviä, värikkäitä ja muunneltavia. Kansainvälisesti poke-ravintoloita alkoi avautua nopeasti erityisesti vuosikymmenen puolivälissä. (Food & Wine)
Kotona kulhoruoasta sai helposti vierastarjoilun. Ainekset nostettiin erillisiin astioihin, ja jokainen kokosi oman kulhonsa. Tarjolla saattoi olla lohta, kanaa, tofua, avokadoa, pikkelöityjä kasviksia ja erilaisia kastikkeita.
Ajatus oli tuttu jo 1990-luvun tortillapöydästä, mutta ulkonäkö oli uusi. Annoksen piti olla värikäs, runsas ja mahdollisimman kuvauksellinen.
SALAATISTA TULI PÖYDÄN PÄÄTÄHTI
2010-luvun vieraspöydässä salaatti ei enää tarkoittanut vain jäävuorisalaattia, kurkkua ja tomaattia. Tarjolle koottiin näyttäviä salaatteja, joissa yhdistyivät paahdetut kasvikset, juustot, hedelmät, pähkinät, siemenet ja yrtit.
Salaattiin saatettiin lisätä kvinoaa, linssejä, lehtikaalia, granaattiomenaa, avokadoa tai bataattia. Kastikkeena tarjottiin esimerkiksi tahinia, pestoa tai sitruksista vinaigrettea.
Salaatit aseteltiin leveille vadeille sen sijaan, että kaikki olisi sekoitettu syvään kulhoon. Näin eri värit ja raaka-aineet jäivät näkyviin.
Myös syötävät kukat, versot ja mikrovihannekset yleistyivät koristelussa. Koristeen ei tarvinnut tuoda ruokaan paljon makua, kunhan se teki annoksesta kuvauksellisen.
KAKUISTA TULI NÄYTTÄVIÄ SOMEKUVIA
2010-luvun kakkujen piti näyttää hyvältä myös ennen leikkaamista. Kakkuja koristeltiin marjoilla, macaroneilla, kukilla, makeisilla, marengeilla ja suklaavalumilla.
Vuosikymmenen loppupuolen juhlatrendeihin kuuluivat voimakkaasti koristellut överikakut, liukuvärit, valumat ja uudenlaiset pulla- ja kakkumuodot. Vuoden 2018 trendikkäissä juhlamenuissa nostettiin esiin esimerkiksi näyttävät kakut, premium-hampurilaiset, hodarit ja nyhtöpulla. (K-Ruoka.fi)
Naked cake eli alaston kakku jätettiin reunoilta lähes kuorruttamatta, jotta kakkupohjat ja täytekerrokset jäivät näkyviin. Drip cake -kakun reunoille valutettiin suklaata tai värikästä kuorrutetta.
Myös pienet leivonnaiset sopivat someaikaan. Cupcakeja, cake popseja, macaroneja ja minijuustokakkuja voitiin asetella näyttäviksi kokonaisuuksiksi.
Kakun onnistumista arvioitiin maun lisäksi sen perusteella, miltä se näytti valokuvassa. Vieraat saattoivat joutua odottamaan hetken, ennen kuin kakusta oli otettu riittävästi kuvia.
2010-LUVUN VIERASPÖYTÄ OLI MYÖS NÄYTTÄMÖ
2010-luvulla vierastarjoilusta tuli aiempaa tietoisemmin osa elämäntyyliä. Ruoka kertoi, millaisia makuja, arvoja ja trendejä emäntä tai isäntä seurasi.
Pöydässä saattoi olla nyhtöpossua ja minihampurilaisia, mutta niiden vieressä myös hummusta, raakakakkua, avokadoleipiä ja lehtikaalisalaattia. Terveellisyys ja herkuttelu eivät sulkeneet toisiaan pois.
Samalla tarjoilun ulkonäkö korostui. Ruoka aseteltiin laudoille, pieniin kulhoihin ja kauniisiin laseihin. Annokset koristeltiin yrteillä, versoilla ja syötävillä kukilla.
2010-luvun suuri muutos oli se, että vieraspöytä ei ollut enää vain paikalla olevia vieraita varten. Se valmisteltiin myös kameralle ja sosiaalisen median yleisölle.
Monet vuosikymmenen uutuuksista ovat nykyään tavallisia. Brunssi, avokadoleipä, nyhtöpossu, hummus, raakakakku ja näyttävä tarjoilulauta eivät enää tunnu erityisen uusilta.
2010-luvulla ne kuitenkin kertoivat, että onnistuneen vierastarjoilun piti olla yhtä aikaa rento, kansainvälinen, muunneltava ja kuvauksellinen.
Lähteet
- Food & Wine Magazine: 2010-luvun tärkeimmät ruokatrendit.
- Bon Appétit: 2010-luvun ruokailmiöiden kooste.
- The New York Times Cooking – 2010-luvun suosituimmat reseptit ja ilmiöt.
- Instagram – alustan vaikutus ruokakuvien ja näyttävien juhlapöytien yleistymiseen.
- Helsingin yliopisto: How do trendy diets emerge? An exploratory social media study on the low-carbohydrate diet in Finland.
- Yle: Karppausbuumi huipentui 2010-luvulla somen ansiosta.
- Yle: Kakussa pitää olla näköä ja makua (kakkublogien ja näyttävien juhlakakkujen nousu).
- Sanna Nurminen: Opintomatka ja ruokatrendit 2010 (Theseus), kooste vuosikymmenen kansainvälisistä ruokatrendeistä.
HIMAHELLAN TIINA 
Jätä kommentti