Olen huomannut kotitaloustunneilla ilahduttavan muutoksen. Nuorten poikien keskuudessa vuosia elänyt ”lihauho” näyttää vähentyneen. Kasvisruokaa ei enää automaattisesti tyrmätä sillä perusteella, ettei siinä ole lihaa.
Kun ruoka on hyvin maustettua, ruokaisaa ja hyvännäköistä, se myös maistuu. Tomaattinen ja mausteinen shaksuka katoaa lautasilta siinä missä liharuokakin.
Emme valmista köksässä varsinaisesti vegaanista ruokaa, vaan lakto-ovo-vegetaarista ruokaa, jossa voidaan käyttää maitotuotteita ja kananmunia. Tärkeintä on, että nuoret oppivat valmistamaan monipuolista ruokaa kasviksista, palkokasveista, viljoista ja muista kasviproteiineista.
Kasvisruoka on ruokaa siinä missä mikä tahansa muukin ruoka. Sen ei pitäisi tarvita puolustuspuhetta, erityistä päivää tai varoitusta ruokalistan reunaan. Silti jo sana kasvisruoka saa joskus ihmiset kaivautumaan poteroihinsa. Aivan kuin yhden papupadan syöminen tarkoittaisi, että joku tulee hakemaan makkarat jääkaapista.
Ruokapöydässä tarvitaan suvaitsevaisuutta siinä missä muuallakin. Yksi syö lihaa, toinen kalaa, kolmas kananmunia ja maitotuotteita, neljäs pelkästään kasvikunnan tuotteita. Kaikkien valintojen ei tarvitse olla samanlaisia, jotta saman pöydän ääressä voidaan syödä sovussa.
Omassa keittiössäni en ajattele ruokaa joko liharuokana tai kasvisruokana. Teen ruokaa niin, että proteiinia ja kasviksia on vähintään suhteessa 50:50. Jos pannulle tulee jauhelihaa, sen rinnalle lisään vähintään yhtä paljon sipulia, porkkanaa, tomaattia, kaalia, sieniä tai palkokasveja. Usein lihaa tarvitaan yllättävän vähän, kun ruoka saa makua mausteista, yrteistä, paahdetuista kasviksista ja hyvästä rakenteesta.
Tämä ei ole luopumista vaan lisäämistä. Kun lautaselle lisätään kasviksia, makuja, värejä ja erilaisia rakenteita, liha siirtyy pääroolista osaksi kokonaisuutta. Samalla ruoka muuttuu usein edullisemmaksi, ravitsemuksellisesti monipuolisemmaksi ja ympäristön kannalta kestävämmäksi.
Kasvisten syömistä pitäisi kuitenkin lisätä reippaasti. THL:n elokuussa 2026 julkaiseman Nuorten ravitsemustutkimuksen mukaan vain viisi prosenttia nuorista syö kasviksia, marjoja ja hedelmiä suosituksen mukaisesti. Samalla punaista lihaa ja lihavalmisteita syödään runsaasti: pojista 89 prosenttia ja tytöistä 34 prosenttia ylittää suositellun enimmäismäärän.
Luvut kertovat, ettei kyse ole vain yksittäisten nuorten valinnoista. Myös kotien, koulujen, kauppojen ja koko ruokakulttuurin pitäisi tehdä kasvisten syömisestä helppoa, houkuttelevaa ja tavallista.
Pelkkä kehotus ”syö enemmän kasviksia” ei vielä saa ketään innostumaan. Kasvikset pitää myös osata valmistaa hyvin. Mausteeton, ylikypsä kasvisruoka ei edistä asiaansa, aivan kuten kuiva liharuokakaan ei tee lihalle kunniaa.
Siksi olen erityisen iloinen, kun näen nuorten maistavan ennakkoluulottomasti. Asenteet muuttuvat yksi haarukallinen kerrallaan. Ehkä tulevaisuudessa ei enää tarvitse kysyä, missä liha on. Riittää, että ruoka on hyvää.
Lähde: THL:n Nuorten ravitsemustutkimus
MUITA KOLUMNEJA
HIMAHELLAN TIINA 
Jätä kommentti