Mitä suomalaisissa kodeissa syötiin 1970-luvulla? Viikon ruokalistalla kohtasivat tutut perinneruoat, teollistuva ruoka-arki ja ensimmäiset kansainväliset vaikutteet. Maanantaina syötiin makkarakastiketta, lauantaina harjoiteltiin pizzan paistamista ja sunnuntaina pöytään nostettiin kokonainen broileri.
1970-luvulla suomalainen ruokapöytä alkoi muuttua. Peruna, kastikkeet, laatikkoruoat ja keitot pitivät pintansa, mutta niiden rinnalle tulivat riisi, makaroni, broileri, kirjolohi ja vähitellen myös pizza.
Ruokaa tehtiin edelleen paljon alusta asti, mutta valmisruoat, pakasteet ja pussikastikkeet helpottivat kiireistä arkea. Maksalaatikko, lihapiirakat ja pakastevihannekset löysivät paikkansa kotien ruokapöydissä.
Aamupalallakin tapahtui. Puuron ja voileipien rinnalle tulivat murot, jogurtti, viili ja tuoremehu. Samalla alettiin puhua aiempaa enemmän terveydestä, sokerin käytöstä ja monipuolisesta aamiaisesta.
Tältä voisi näyttää yksi tavallinen ruokaviikko 1970-luvun Suomessa. Linkitetyt ohjeet ovat kuitenkin tätä päivää.
MAANANTAI: PYTTIPANNU TÄHTEISTÄ
Maanantain pyttipannu syntyi viikonlopulta jääneistä keitetyistä perunoista, paistista tai makkarasta. Ainekset kuutioitiin ja paistettiin pannulla sipulin kanssa rapeiksi.
Pyttipannun päälle paistettiin kananmuna. Lisäkkeeksi tarjottiin etikkapunajuuria ja suolakurkkuja. Ruoka oli edullista ja täyttävää – eikä viikonlopun tähteistä mennyt mitään hukkaan.
TIISTAI: MAKARONILAATIKKO
Makaronilaatikko kuului jo 1970-luvulla suomalaisen kotiruoan peruspilareihin. Jauhelihasta, makaronista ja munamaidosta syntyi suuri vuoallinen, josta riitti usein seuraavaksikin päiväksi.
Makaronilaatikon kanssa tarjottiin ketsuppia ja etikkasäilykkeitä. Salaatti saattoi olla yksinkertaisesti tomaattia, kurkkua tai porkkanaraastetta.
KESKIVIIKKO: UUNIKIRJOLOHI JA KEITETYT PERUNAT
Kirjolohi alkoi ilmestyä suomalaisiin kauppoihin 1970-luvulla ja toi vaihtelua perinteisten silakka- ja järvikalaruokien rinnalle.
Kala kypsennettiin kokonaisena tai fileenä uunissa ja maustettiin suolalla, valkopippurilla, sitruunalla ja tillillä. Seuraksi keitettiin perunoita ja valmistettiin kermaviili- tai tillikastike.
TORSTAI: HERNEKEITTO JA PANNUKAKKU
Torstain hernekeitto oli tuttu niin kodeissa, kouluissa kuin työpaikkaruokaloissakin. Keitto valmistettiin kuivatuista herneistä ja savulihasta tai kinkusta. Pinnalle lisättiin sinappia ja hienonnettua sipulia.
Jälkiruoaksi paistettiin pellillinen pannukakkua, jonka kanssa tarjottiin mansikka- tai vadelmahilloa ja joskus kermavaahtoa.
PERJANTAI: MAKSALAATIKKO JA PUOLUKKAHILLO
Maksalaatikkoa tehtiin kotona, mutta siitä tuli myös yksi suomalaisen valmisruokakulttuurin klassikoista. Rusinoista joko pidettiin tai niitä väisteltiin – aivan kuten nykyäänkin.
Maksalaatikko lämmitettiin uunissa ja tarjottiin puolukkahillon kanssa. Lisäkkeeksi sopi porkkanaraaste, joka toi lautaselle väriä ja raikkautta.
LAUANTAI: KOTITEKOINEN PIZZA
Pizza oli 1970-luvun Suomessa vielä uutuus. Ensimmäiset pizzeriat avattiin vuosikymmenen alussa, ja pian pizzaa opeteltiin tekemään myös kotikeittiöissä.
Kotipizzan pohja oli usein paksu ja pehmeä. Täytteeksi levitettiin tomaattisosetta, jauhelihaa tai kinkkua, säilykeherkkusieniä ja juustoraastetta. Myös ananas saattoi löytää tiensä pizzan päälle.
Pizza syötiin veitsellä ja haarukalla. Kaveriksi avattiin pullo limonadia – lauantai-illan herkkuhetki oli valmis.
SUNNUNTAI: BROILERI PAISTOPUSSISSA
Kokonainen pakastebroileri oli 1970-luvun uutuus ja monessa kodissa sunnuntairuokaa. Lintu sulatettiin, maustettiin esimerkiksi suolalla, paprikajauheella ja currylla ja kypsennettiin uunissa paistopussissa.
Paistopussi piti broilerin mehevänä ja uunin siistinä. Broilerin kanssa tarjottiin riisiä ja paistoliemestä valmistettua currykastiketta. Lisäkkeeksi lämmitettiin herne-maissi-paprikaa. Jälkiruoaksi sopi säilykehedelmistä koottu hedelmäsalaatti ja kermavaahto.
1970-LUVULLA PERINTEET JA UUTUUDET KOHTASIVAT
1970-luvun suomalainen ruokapöytä ei ollut vielä kovin kansainvälinen, mutta muutos oli alkanut. Pizza, pasta, hampurilaiset ja uudet mausteet herättivät kiinnostusta. Kirjolohi tuli kauppoihin, broilerin käyttö lisääntyi ja riisistä tuli yhä tavallisempi lisäke.
Samalla syötiin edelleen paljon perunaa, jauheliha- ja makkararuokia, laatikoita, puuroja ja keittoja. Ruokaa tehtiin säästeliäästi, eikä tähteitä heitetty hukkaan. Makaronilaatikkoa syötiin seuraavana päivänä, keitetyt perunat paistettiin pannulla ja kuiva leipä käytettiin korppujauhoksi.
Moni 1970-luvun arkiruoka on säilynyt suomalaisten suosikkina tähän päivään asti. Makkarakastike, makaronilaatikko, hernekeitto ja pannukakku eivät ole vain nostalgisia muistoja – ne ovat edelleen hyvää, edullista ja mutkatonta kotiruokaa.
LÄHTEET
Ruokatieto: Ruokakulttuuri 1900-luvun puolivälin jälkeen
Hotelli- ja ravintolamuseo: Makumatka 70-luvulle
SAATAT PITÄÄ MYÖS TÄSTÄ
HIMAHELLAN TIINA 
Jätä kommentti