Mehiläisten valtakunnassa Ahvenanmaalla – vierailulla Åländska Binissä

4 kesäkuun, 2026

MEDIAMATKA: Visit Åland, Viking Line
Kun ajattelee Ahvenanmaata, mieleen tulevat yleensä omenat, pannukakku ja punaiset graniittikalliot. Minä päädyin tällä kertaa mehiläisten valtakuntaan Åländska Binissä Getassa Ahvenanmaalla.

ENEMMÄN KUIN HUNAJAA
Åländska Bin on perheyritys, jossa mehiläiset eivät ole vain hunajan tuottajia. Ne ovat koko toiminnan ydin.
Yrityksen perustaja Benoit ”Ben” Leroux hoitaa kymmeniä mehiläisyhdyskuntia eri puolilla Ahvenanmaata. Hunajan lisäksi yrityksessä kasvatetaan mehiläiskuningattaria ja järjestetään Bee Safari -vierailuja, joissa pääsee tutustumaan mehiläisten elämään lähietäisyydeltä.
Vierailun aikana kävi nopeasti selväksi, että mehiläistarhaus on paljon enemmän kuin hunajapurkkien täyttämistä. Se on yhdistelmä luonnontuntemusta, eläintenhoitoa, biologiaa ja kärsivällisyyttä.

AHVENANMAAN SALAINEN VALTTI
Yksi syy siihen, miksi Ahvenanmaan mehiläiset kiinnostavat myös alan ammattilaisia, on varroapunkki – tai oikeammin sen puuttuminen.
Varroapunkki on mehiläisten pahimpia vihollisia ympäri maailmaa, mutta Ahvenanmaa on onnistunut säilymään siitä vapaana. Se tekee paikallisesta mehiläiskannasta poikkeuksellisen arvokkaan.
Kun kuulee tästä ensimmäisen kerran, ymmärtää nopeasti, miksi Ahvenanmaalla panostetaan myös kuningatarkasvatukseen.

Ahvenanmaan varroavapaus tekee paikallisista mehiläisistä ja kuningatarkasvatuksesta kiinnostavia myös kansainvälisesti. Åländska Binissä pääsee kurkistamaan mehiläisten maailmaan lähietäisyydeltä.

KUNINGATTARIA SAARISTOSTA
Minulle oli yllätys, kuinka paljon mehiläiskuningattaren ominaisuudet vaikuttavat koko yhdyskuntaan.
Rauhallisuus, hunajantuotanto, talvehtiminen ja terveys periytyvät pitkälti kuningattaren kautta. Siksi uusia kuningattaria kasvatetaan huolellisesti valituista emolinjoista.
Ahvenanmaan puhdas ja eristyksissä oleva ympäristö tarjoaa tähän poikkeuksellisen hyvät olosuhteet. Pienessä mittakaavassa kyse on vähän samasta asiasta kuin jalostuseläimissä tai viiniköynnöksissä: parhaista yksilöistä halutaan kasvattaa seuraava sukupolvi.

HUNAJASSA MAISTUU SAARISTO
Ruokatoimittajana kiinnostuin tietysti myös hunajasta.
Hunajan maku muuttuu vuosittain sen mukaan, mitä kasveja mehiläiset ovat käyneet pölyttämässä. Saariston niityt, metsänreunat, kukkivat puutarhat ja luonnonkasvit jättävät kaikki jälkensä lopputulokseen.
Ajatus on oikeastaan sama kuin viinissä. Sää, kasvupaikka ja vuodenaika näkyvät maussa.

MUUTAKIN KUIN HUNAJAA

Ahvenanmaan mehiläispiireissä tunnettuja nimiä ovat myös Marcela ja Matej Sucha, jotka ovat olleet mukana kehittämässä paikallista mehiläisalaa yhdessä muiden tarhaajien kanssa. Matej toimii Ahvenanmaan mehiläishoitajayhdistyksen hallituksessa.
Pariskunta ei tyydy pelkkään hunajaan. He valmistavat myös hunajaviiniä eli mettä sekä ruusunmarjaviiniä. Virallisen valmistusluvan he saivat vuonna 2022.