Hävikkiviikko muistuttaa, ettei eilistä ruokaa tarvitse vain lämmittää uudelleen. Tiinan ruokapöydässä tähteet saavat uuden, herkullisen elämän – ja samalla säästyvät sekä ruoka, raha että luonto.
FAKTAT RUOKAHÄVIKISTÄ
- Suomessa päätyy hukkaan vuosittain noin 350 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa.
- Kotitalouksissa ruokahävikkiä syntyy noin 150 miljoonaa kiloa vuodessa – enemmän kuin missään muussa ruokaketjun vaiheessa.
- Keskivertosuomalainen heittää pois noin 27 kiloa syömäkelpoista ruokaa vuodessa.
- Kotitalouksissa eniten hävikkiä syntyy vihanneksista, juureksista ja perunoista (23 %), hedelmistä (16 %) sekä kahvista (14 %).
- Ruokahävikillä tarkoitetaan syömäkelpoista ruokaa, joka päätyy jätteeksi. Elintarvikejätteeseen lasketaan lisäksi esimerkiksi kuoret, luut ja muut syötäväksi kelpaamattomat osat.
- Suomi on sitoutunut puolittamaan elintarvikejätteen määrän vuoteen 2030 mennessä.
- Hävikkiviikkoa vietetään 21.–27.9.2026.
Lähteet: Kuluttajaliitto: Ruokahävikki, Kuluttajaliitto: Hävikkiviikko 2026, Luonnonvarakeskus: Ruokahävikki ja Luonnonvarakeskuksen ruokahävikkiraportti.
Tunnustan heti yhden asian. En pidä siitä, että syön samaa ruokaa kolme päivää peräkkäin.
En siksi, että ruoassa olisi mitään vikaa. Päinvastoin. Usein pata tai keitto maistuu seuraavana päivänä jopa paremmalta. Silti jossain vaiheessa alkaa tehdä mieli jotakin aivan muuta.
Juuri silloin moni tekee virheen. Ruoka jää jääkaappiin odottamaan “jos sitä vielä söisi”. Sitten se unohtuu. Lopulta se päätyy biojätteeseen.
Minusta hävikkiä ei torjuta sillä, että sinnitellään syömään samaa ruokaa päivästä toiseen. Hävikkiä torjutaan mielikuvituksella.
Kun karjalanpaistia jäi yli, en lämmittänyt sitä enää sellaisenaan. Pilkoin lihat pienemmiksi, lisäsin sipulia, valkosipulia, oliiveja, yrttejä ja tomaattia. Syntyi aivan uusi ruoka – välimerellinen pata, jota ei olisi arvannut samaksi lähtökohdaksi.
Sama toimii lähes kaiken kanssa. Keitetyistä perunoista tulee espanjalainen tortilla, frittata tai rapeat airfryer-perunat. Broilerista syntyy curry, pasta tai salaatti. Riisi muuttuu paistetuksi riisiksi. Keitetyt kasvikset päätyvät piirakkaan tai sosekeittoon.
Tähteiden tuunaaminen ei ole köyhäilyä eikä kitsautta. Se on luovuutta.
Ehkä meidän pitäisi puhua vähemmän tähteistä ja enemmän uusista ruoista. Sana “tähde” kuulostaa helposti pakolliselta jatko-osalta. “Uusi ruoka” taas herättää uteliaisuuden.
Kotikokin tärkeimpiä taitoja ei ole reseptin orjallinen noudattaminen, vaan kyky katsoa jääkaappiin ja kysyä: Mitä tästä voisi vielä syntyä?
Minulle se on yksi ruoanlaiton hauskimmista puolista. Ja samalla yksi helpoimmista tavoista vähentää ruokahävikkiä.
Joskus paras resepti ei ala kauppalistasta. Se alkaa jääkaapin tähteistä.
– Tiina Rantanen
SAATAT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ
HIMAHELLAN TIINA 
Jätä kommentti